Kaksi tuoretta raporttia piirtävät yhdenmukaisen kuvan suomalaisesta, joka haluaa vaurastua harkitusti. Vaikka S-Pankki tutkii rahastosäästäjiä ja Coinmotion kryptosijoittajia, raporttien kertoma tarina on yllättävän samankaltainen.
Pähkinänkuoressa
- Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää säästämistä tärkeänä, mutta vain 22 % kutsuu itseään sijoittajaksi. Käytännössä yhä useampi kuitenkin sijoittaa.
- Kryptovaluuttojen omistusaste Suomessa on noussut 52 % neljässä vuodessa. Jo 16,7 % suomalaisista aikuisista omistaa kryptoja.
- Lähes 60 % suomalaisista haluaa säästämisen olevan automaattista. Sama ilmiö näkyy kryptosijoittamisessa, jossa kuukausisäästö poistaa ajoittamisen ongelman.
- Suurin este sijoittamiselle ei ole skeptisyys vaan koettu pääoman puute (84 %).
- Suomi johtaa Pohjoismaiden krypto-omistusta 2,4-kertaisesti Ruotsiin verrattuna.
Suomalainen ei sano olevansa sijoittaja – mutta sijoittaa silti
S-Pankin tuore Säästäjien Suomi -raportti nostaa esiin suomalaiselle tyypillisen piirteen. Yli puolet vastaajista kuvailee itseään säästäjäksi, mutta vain 22 % sijoittajaksi. Samaan aikaan yhä useamman säästöt ohjautuvat rahastoihin.
Coinmotionin pohjoismainen markkinaraportti kertoo vastaavan tarinan kryptojen puolelta. Kryptovaluuttojen omistus nousi 11 prosentista 16,7 prosenttiin neljässä vuodessa. Se on nopeampaa kasvua kuin millään muulla omaisuusluokalla Suomessa – nopeampaa kuin osakkeilla, rahastoilla tai sijoitusasunnoilla.
Suomalainen siis sijoittaa. Hän ei vain kutsu sitä sijoittamiseksi.
Lue koko raportti: Miksi Suomi johtaa Pohjoismaiden krypto-omistusta?
Automaattisuus yhdistää kumpaakin ryhmää
S-Pankin raportin selkein yksittäinen löydös on se, että lähes 60 % suomalaisista toivoo säästämisen olevan automaattista ja vaivatonta. Nuorten keskuudessa luku nousee vielä korkeammaksi – kolme neljästä 18–25-vuotiaasta haluaa, että säästäminen tapahtuu taustalla ilman jatkuvaa aktiivisuutta.
Coinmotionin tutkimus kertoo, miksi tämä on merkityksellistä myös kryptojen näkökulmasta. Kryptosijoittamisen suurimmat esteet ovat tiedon puute (39 %) ja koettu monimutkaisuus. Automaattinen kuukausisäästö vastaa molempiin. Se poistaa tarpeen ajoittaa markkinoita, yksinkertaistaa prosessin ja tekee kryptosijoittamisesta samanlaisen taustalla pyörivän tavan kuin mikrosäästämisestä S-Pankin korttiostoksilla.
Lue lisää: Aloita 10 eurolla kuussa – näin Kuukausisäästö toimii
Keitä kryptosijoittajat oikeastaan ovat?
Coinmotionin raportti piirtää tarkan kuvan. Tyypillinen suomalainen kryptosijoittaja on 25–34-vuotias mies Uudeltamaalta, jonka kotitalouden tulot ylittävät 100 000 euroa. Lähes puolet tästä segmentistä omistaa kryptoja. Miehet omistavat kryptoja kolme kertaa todennäköisemmin kuin naiset (25,1 % vs. 8,6 %). Mutta profiili on muuttumassa nopeasti.
Räjähdysmäisin kasvu tuli kahdesta ryhmästä, joita harvoin yhdistetään kryptoihin. 18–24-vuotiaat lähes kaksinkertaistivat omistusasteensa yhden vuoden aikana – 13 prosentista 25,8 prosenttiin. Ja keskituloiset kotitaloudet (50 000–100 000 euroa vuodessa) nostivat omistusastettaan 89 % samassa ajassa.
Molemmat löydökset heijastavat samaa trendiä, jonka S-Pankin raporttikin tunnistaa. Sijoittaminen arkipäiväistyy ja laajenee uusiin ryhmiin. Kuten S-Pankin johtaja Sari Köykkä toteaa raportissa: Suomi on murroksessa, jossa osalle sijoittaminen on jo arkipäivää ja toisille vasta uusi ajatus.
Suurin este ei ole se, mitä luulet
Molemmat raportit haastavat yleisen olettamuksen, jonka mukaan suomalaiset eivät sijoita kryptoihin, koska eivät luota niihin. Coinmotionin tutkimus osoittaa, että 84 % ei-sijoittajista nimeää suurimmaksi esteeksi rahan puutteen. Kiinnostuksen puute on vasta neljännellä sijalla.
S-Pankin data tukee tätä. Mediaanisäästö Säästäjä-palvelussa on 50 euroa kuukaudessa. Suomalaiset aloittavat pienillä summilla, ja se riittää. Coinmotionin Kuukausisäästö toimii samalla logiikalla. Valitset summan, valitset kryptovaluutan ja loput hoituvat itsestään. Alkuun pääset jo 10 eurolla kuukaudessa.
Ajatus siitä, että sijoittamiseen tarvitsisi suuria summia, on yksi sitkeimmistä harhaluuloista suomalaisessa rahakeskustelussa. Kumpikin raportti osoittaa, että pienet summat ja säännöllisyys ratkaisevat.
Suomi johtaa Pohjoismaita
Coinmotionin raportin ehkä kiinnostavin löydös on Suomen ja Ruotsin vertailu. Suomessa 16,7 % aikuisista omistaa kryptoja, Ruotsissa vain noin 7 %. Ero on 2,4-kertainen – ja se yllätti tutkijatkin, koska Ruotsia pidetään yleisesti riskialttiimpana ja innovatiivisempana sijoitusmarkkinana.
Paradoksin selittää osallistumistapa. Suomalaiset ostavat kryptoja suoraan kryptopalveluista ja oppivat ymmärtämään, mitä omistavat. Ruotsalaiset suosivat perinteisten pankkien kautta tarjottavia sijoitustuotteita, mikä ylläpitää psykologista etäisyyttä.
Tämä on suoraan linjassa S-Pankin havainnon kanssa. Kun aloittaminen tehdään helpoksi ja automaattiseksi, ihmiset kokeilevat. S-Pankin Säästäjistä 55 % uusista käyttäjistä ei ollut sijoittanut aiemmin. Helppous madaltaa kynnystä tehokkaammin kuin mikään markkinointilupaus.
Luottamus on valuuttaa
Molemmat raportit päätyvät samaan johtopäätökseen eri reittejä. S-Pankin mukaan 77 % suomalaisista kokee, että pienikin säästäminen lisää hallinnan tunnetta. Coinmotionin tutkimuksen mukaan 83 % sijoittajista nimeää palveluntarjoajan luotettavuuden tärkeimmäksi valintakriteeriksi.
Lue lisää: Kryptovaluuttoihin sijoittaminen askel askeleelta
Vastuuvapauslauseke: Esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eikä niitä voida pitää Coinmotionin virallisina kantoina. Annetut tiedot voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta markkinan nopean vaihtelun vuoksi. Artikkeleissa esitettyjä tietoja tai näkemyksiä ei tule koskaan tulkita suosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi.