Viikko pähkinänkuoressa
- Coldcard-kylmälompakoista on varastettu yli 100 miljoonaa dollaria bitcoinia viisi vuotta piilleen laiteohjelmistovirheen ansiosta.
- Kryptomarkkina nousi hienoisesti viikon aikana bitcoinin ja ethereumin noustessa noin kolme prosenttia – varkausuutisista huolimatta.
- Trump on puhunut toistuvasti puhelimessa Fed-puheenjohtaja Kevin Warshin kanssa, mikä herättää kysymyksiä keskuspankin riippumattomuudesta.
Kryptomarkkina on liikkunut tällä viikolla hienoisesti ylöspäin erittäin ikävistä bitcoin-sijoittajia koskevista uutisista huolimatta. Hakkerit löysivät viime viikolla suositusta Coldcard bitcoin-lompakosta haavoittuvuuden ja ovat tyhjentäneet sen avulla jo tuhansia lompakoita. Tapahtumasarja on toiminut karuna muistutuksena tekoälytyökaluja hyödyntävien hakkereiden yhä suuremmasta uhasta ja avainten itse hallintaan liittyvästä vastuusta ja riskeistä.
Ikävästä tapauksesta huolimatta markkinat ovat olleet kuluneella viikolla hienoisessa nosteessa. Bitcoin on noussut kolme prosenttia kuukauden avauksesta ja ethereum suunnilleen saman verran. Isoista kryptovaluutoista selvästi parhaiten on menestynyt ADA, joka on noussut viikossa peräti 18,6 prosenttia. Coinmotionin valikoimasta löytyy kuitenkin kaksi huomattavasti paremmin pärjännyttä tokenia. Listan kärjessä on peräti 304 prosenttia viikossa noussut BICO ja kakkonen ACE on sekin noussut 112,6 prosenttia. Pienen markkina-arvon tokenien todella nopeissa liikkeissä yhdistettynä valtavaan volyymiin suhteessa markkina-arvoon piilee melkoinen rekyyliriski, joten niiden omistajille tilaisuus voittojen kotiuttamiseen voi olla lyhytaikainen.
Kuvio 1. Coinmotionin kryptovaluuttojen Top-10 arvonkehitys viimeisen viikon aikana per 7.8.2026 kello 12:30. Lähde: Coingecko
Coldcardin virhe altisti tuhannet bitcoin-lompakot varkaudelle
Heinäkuun lopulla paljastui, että kanadalaisen Coinkite-yhtiön valmistamassa Coldcard-bitcoinlompakossa on viisi vuotta piillyt laiteohjelmistovirhe. Virheen avulla tunnistamattomat hyökkääjät ovat pystyneet päättelemään uhrien laitteiden palautuslauseita koskematta itse laitteeseen. Coindeskin mukaan ongelma juontaa juurensa maaliskuulle 2021, jolloin laiteohjelmistoversio 4.0.0 alkoi vahingossa ohittaa laitteen aidon satunnaislukugeneraattorin ja tuotti sen sijaan siemenlauseita (engl. seed phrase) ennustettavalla ohjelmistomenetelmällä. Käytännössä lompakon “satunnainen” avain ei siis ollutkaan aidosti “arvaamaton”, vaan riittävän määrän resursseja käyttävä hyökkääjä pystyi jäljentämään saman prosessin.
Coindesk raportoi ensimmäisenä arviona noin 38 miljoonan dollarin arvosta bitcoinia noin 500 yhden allekirjoituksen lompakosta, ja Coinkite varoitti tuolloin lähinnä Mk3-mallin käyttäjiä, joiden siemen oli luotu versiolla 4.0.1 tai uudemmalla. Yahoo Financen julkaiseman Fortune-jutun mukaan tilanne oli maanantaihin 3. elokuuta mennessä laajentunut neljään varkausaaltoon ja yli 5 200 osoitteeseen, joista oli viety noin 116 miljoonan dollarin arvosta bitcoinia. Saman jutun mukaan hyökkääjän henkilöllisyys oli yhä auki, eikä tapausta oltu pystytty yhdistämään mihinkään tunnettuun toimijaan – toisin kuin monet aiemmat suuret kryptovarkaudet, jotka on liitetty esimerkiksi Pohjois-Koreaan yhdistettyihin ryhmiin.
Muutamaa päivää myöhemmin The Block kertoi varoituksen laajenneen myös Mk4-, Mk5- ja Q-malleihin, ja Coinkite julkaisi korjatut laiteohjelmistoversiot kaikille malleille sekä tuhosi jäljellä olleen haavoittuvan varastonsa. Pelkkä päivitys ei kuitenkaan korjaa jo luotua heikkoa siementä, joten ainoa turvallinen ratkaisu on siirtää varat kokonaan uuteen lompakkoon tai esimerkiksi säilyttäjälle. Yahoo Finance kertoi myös, että Coinkite julkaisi avoimen kirjeen, jossa se kehotti painokkaasti kaikkia Coldcardilla siemenen luoneita siirtämään varansa mahdollisimman pian.
Varastettu summa on kasvanut nopeasti tutkinnan edetessä: The Block raportoi Galaxy Researchin tunnistaneen jo 1 596 varastettua bitcoinia 7 300 osoitteesta kolmessa vahvistetussa aallossa, minkä lisäksi kokonaistappio saattaisi nousta jopa noin 130 miljoonaan dollariin. The Block huomautti myös, että ensimmäinen, hyvin nopea tyhjennysaalto vaikutti automatisoidulta ja saattoi olla osin tekoälyavusteinen. Cointelegraph täsmensi, että mahdollinen neljäs, noin 130 miljoonan dollarin aalto oli vielä vahvistamatta, koska uhrien vahvistus puuttui. Cointelegraphin mukaan noin 90 prosenttia varastetusta bitcoinista makaa yhä koskemattomana samoilla vastaanotto-osoitteilla, ja hyökkääjien sekä uhrien osoitetietoja on jaettu Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisille ja kryptopörsseille. Tutkinta on yhä käynnissä, eikä lopullista, kaikkien osapuolten vahvistamaa tappiosummaa ole vielä olemassa.
Tapaus on herättänyt laajempaa keskustelua self-custodyn riskeistä varsinkin mikäli teknistä osaamista ja/tai tietotaitoa ole taustalla. Coindeskin mukaan se saattaa kiihdyttää siirtymää esimerkiksi säänneltyihin säilyttäjiin ja pörssinoteerattuihin rahastoihin.
Paine Fedin riippumattomuudelle kasvaa monelta suunnalta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut useita kertoja puhelimessa Fed-puheenjohtaja Kevin Warshin kanssa sen jälkeen, kun Warsh vahvistettiin tehtäväänsä toukokuussa, kertoivat Wall Street Journal ja Bloomberg tällä viikolla. Puhelut ovat tulleet ryppäinä, useita yhteydenottoja peräkkäisinä päivinä, joita on seurannut pidempiä hiljaisia jaksoja. Niissä on käsitelty muun muassa Iranin sodan ja tekoälyinvestointien vaikutuksia talouteen. Bloombergin mukaan Trump on kysellyt Warshin ennusteista ja näkemyksistä, mutta lähteet eivät ole kuvailleet hänen painostaneen tätä tiettyyn toimintalinjaan; Wall Street Journalin mukaan korkoja ei ole puheluissa toistaiseksi suoraan käsitelty. Yhteydenpito poikkeaa Trumpin aiemmasta suhteesta Jerome Powelliin, jota presidentti arvosteli julkisesti liian hitaista koronlaskuista. Warshia hän on sen sijaan kuvannut arvokkaaksi neuvonantajaksi. Se tekee yhteydenpidosta poliittisesti herkkää, vaikka suoraa painostusta tiettyyn korkoratkaisuun ei ole raportoitu.
Heinäkuun kokouksessa Fedin avomarkkinakomitea (FOMC) piti ohjauskoron ennallaan 3,50–3,75 prosentissa äänin 9–3. Warsh itse vahvisti kiristävää sävyä tiedotustilaisuudessa: Fedillä ei hänen mukaansa ole “pehmeää” tai epäsuoraa inflaatiotavoitetta, vaan tavoite on kaksi prosenttia. Financial Timesin lähteisiin perustuvan tiedon mukaan Warsh olisi valmis kannattamaan koronnostoa syyskuussa, jos tulevat inflaatioluvut osoittautuvat odotettua kuumemmiksi ja markkinat hinnoittelevat korkoja korkeammalle – kyse on kuitenkin lähteisiin perustuvasta arviosta, ei Fedin omasta viestinnästä. 30 vuoden valtionlainan tuotto oli viime viikon torstaina korkeimmillaan sitten vuoden 2007, yli 5,2 prosentissa, ja CME:n FedWatch-työkalu hinnoitteli noin 61 prosentin todennäköisyyden syyskuun koronnostolle, kun se kuukausi sitten oli hieman yli 50. Syyskuun kokous on seuraava testi sekä Fedin korkolinjalle että Warshin niukemmalle viestintäpolitiikalle; samalla on avoinna, missä muodossa Fed jatkossa julkaisee korkoennusteita ja muuta ennakoivaa ohjausta.
ADP:n ennakkoraportti jäi keskiviikkona odotettua heikommaksi: yksityiselle sektorille syntyi heinäkuussa vain 44 000 työpaikkaa. Ekonomistien konsensus perjantain viralliselle luvulle vaihtelee lähteestä riippuen noin 80 000–85 000 työpaikan välillä, ja työttömyysasteen odotetaan pysyvän 4,2 prosentissa; kesäkuussa työpaikkoja syntyi vain 57 000. Osa ekonomisteista, muun muassa Citigroupilla, epäilee virallisen työttömyysasteen kaunistavan tilannetta, koska matala luku selittyy osin työvoiman ulkopuolelle siirtymisellä – työllisten määrä on supistunut kuluvana vuonna yli 800 000:lla – ja varoittaa työttömyysasteen voivan nousta selvästi loppuvuoden aikana.
Raportin painoarvo ulottuu suoraan syyskuun kokoukseen. Selvästi odotuksia vahvempi luku ja kiihtyvä palkkakehitys vahvistaisivat markkinoiden koronnosto-odotusta ja painaisivat erityisesti korkoherkkiä, korkealle arvostettuja tekoäly- ja teknologiaosakkeita valtionlainojen tuottojen nousun myötä. Selvästi heikompi luku puolestaan helpottaisi hetkeksi korkopainetta ja tukisi niin kutsuttua pehmeän laskun -narratiivia, mutta lisäisi samalla huolta talouden todellisesta tilasta – jälkimmäinen skenaario koettelisi juuri niitä korkoherkkiä sektoreita, kuten yhdyskuntapalveluita ja REIT-yhtiöitä, jotka kärsivät jo viime viikolla Fedin tiukasta linjasta.
Valtiovarainministeri Scott Bessent puolusti CNBC-haastattelussa Warshin päätöstä välttää selkeää ennakkoviestintää korkopolitiikasta: markkinoiden pitäisi hänen mukaansa jälleen analysoida talousdataa sen sijaan, että ne yrittävät tulkita Fedin vihjeitä. Samalla hän esitti oman näkemyksensä inflaation hidastumisesta – hänen mukaansa kevään Iranin-sopimus ja energiakustannusten lasku näkyivät kesäkuun inflaatioluvuissa – mikä tekee hänestä itse osan samaa viestintäongelmaa, jota hän kritisoi. Markkinoiden hinnoittelema inflaatio-odotus tukee osittain hänen näkemystään: viiden vuoden breakeven-korko oli torstaina lähellä vuoden alimpia lukemiaan. Silti 10 vuoden valtionlainan tuotto pysyy yli 4,6 prosentissa. Tämä viittaa siihen, että korkojen nousu ei selity pelkästään markkinahinnoitellun inflaation nousulla, vaan mukana voivat olla myös reaalikorot, velkatarjonta ja term premium sekä institutionaalinen epävarmuus.
Fedin ennakoivan viestinnän ympärille on vuosikymmenten aikana muodostunut epävirallinen tulkitsijoiden rooli: Greenspanin, Bernanken, Yellenin ja Powellin kausilla tietyt toimittajat – Powellin tapauksessa juuri Nick Timiraos, samainen toimittaja, joka kirjoitti tämän viikon jutun Trumpin puheluista ja oli myös Bessentin kritiikin kohteena – ovat toimineet markkinoille tärkeinä viestien välittäjinä. Warshin niukempi viestintä voi heikentää tätä roolia, mutta se ei poista markkinoiden tarvetta tulkita keskuspankin ajattelua. Konkreettinen merkki Bessentin ja Warshin läheisestä yhteistyöstä on se, että Bessent on kertonut tapaavansa Warshin aamiaisella viikoittain, kuten hän tapasi aiemmin Jerome Powellin kanssa.
Japani venyttää Fedin roolia
Korkopäätös, Bessentin viestintärooli ja jenin puolustus kiertyvät lopulta samaan paikkaan: Treasury-markkinaan, jonka vakaus määrittää osaltaan Fedin liikkumatilaa.
Yhdysvallat ja Japani ostivat 31. heinäkuuta koordinoidusti jeniä, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1998 ja ensimmäistä yhteistä interventiota sitten vuoden 2011 – jeni oli tuolloin heikentynyt alimmilleen noin 40 vuoteen. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö osallistui myymällä euroja dollarien sijasta.
Bessentin mukaan Japani voisi jatkossa rahoittaa interventioita Fedin FIMA-repofasiliteetilla, ja hän on pyytänyt sen limiitin kasvattamista. Reutersin mukaan kyse on enintään 60 miljardin dollarin lainasta keskuspankkia kohden, ei kaikkien yhteisestä kokonaiskatosta. Fasiliteetti antaa ulkomaisille keskuspankeille dollareita valtionlainoja panttaamalla sen sijaan, että ne myisivät niitä suoraan markkinoilla.
FIMA rakennettiin alun perin koronapandemian aiheuttamaan dollaripulaan keväällä 2020, kun ulkomaiset pankit jäivät äkillisesti vaille dollararahoitusta. Fedin avomarkkinakomitea käyttää tällaisia välineitä tavallisesti vain, kun selvä markkina- tai rahoitusvakausriski uhkaa rahapolitiikan välittymistä – kynnys, jota nykyinen tilanne ei Timiraosin raportoinnin mukaan selvästi ylitä. Japani oli toukokuun 2026 lopussa yksi suurimmista ulkomaisista Yhdysvaltain valtionlainojen omistajista noin 1,1 biljoonan dollarin salkulla, ja myyntipaine olisi ongelma juuri nyt, kun 30 vuoden tuotto on korkeimmillaan sitten vuoden 2007.
Limiitin kasvattaminen vaatisi Fedin hyväksynnän, joskin päätöksentekomenettely ei ole täysin vahvistettu. Timiraos itse kuvasi pyynnön kaksiteräisenä: se voidaan lukea markkinasignaalina Japanin keinojen laajuudesta tai painostuksena keskuspankkia kohtaan, joka hämärtää rajaa valtiovarainministeriön ja Fedin toimivallan välillä. Talouskonsultti Derek Tangin mukaan on syytä kysyä, kuuluuko selvästi poliittisen hankkeen tukeminen ylipäätään Fedin tehtäviin.
Fedin ja valtiovarainministeriön rajapinta hämärtyy myös toisella, teknisemmällä tavalla. Valtiovarainministeriö kertoi tämän viikon lainanotto-ohjelmassaan pitävänsä pitkien lainojen huutokaupat ennallaan ja seuraavansa tarkasti, kuinka paljon Fed itse ostaa lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Fed perustelee näitä ostoja puhtaasti teknisillä syillä. Niiden tarkoitus on pitää pankkijärjestelmän reservit riittävällä tasolla, ei keventää rahapolitiikkaa. Käytännössä ostot vaikuttavat silti. Kun Fed ostaa lyhyitä lainoja, se helpottaa valtiovarainministeriön rahoitusta ja lisää markkinoiden likviditeettiä, vaikka kyseessä ei virallisesti olisikaan sama asia kuin rahapolitiikan keventäminen. Yksi markkinoilla esitetty, toistaiseksi hypoteettinen skenaario on, että Warsh voisi tulevaisuudessa käyttää juuri tätä tase-työkalua osittain koronnoston sijaan. Tämä ratkaisu keventäisi rahoitusoloja, mutta ei olisi virallisesti sama asia kuin ohjauskoron muutos. Jokainen näistä avoimista kysymyksistä (FIMA, velanoton rahoitustapa, tasepolitiikka) kasvattaa samaa epävarmuutta siitä, missä rahapolitiikan ja hallinnon tavoitteiden raja lopulta kulkee.
Markkinat hinnoittelevat epävarmuutta
Barry Eichengreen, Kalifornian yliopisto Berkeleyn talous- ja valtio-opin professori, on pitkään argumentoinut, että dollarin asema maailman johtavana reservivaluuttana nojaa juuri siihen oletukseen, jota FIMA-järjestely nyt testaa: että ulkomaiset keskuspankit voivat vapaasti käyttää reservejään, myös myydä Yhdysvaltain valtionlainoja kriisitilanteessa, ilman että myynti itsessään horjuttaisi markkinoita. Se, että Washington rakensi erityisjärjestelyn juuri estääkseen Japania myymästä lainojaan, kertoo omalla tavallaan, kuinka herkkä valtionlainamarkkina on juuri nyt – ja se on täsmälleen se haavoittuvuus, josta Eichengreenin mukaan dollarin pitkän aikavälin reserviasema viime kädessä riippuu.
Kullan hinta nousi torstaina yli neljä prosenttia dollarin heikentyessä, mikä sopii tulkintaan sijoittajien hajauttamisesta pois dollarimääräisistä omaisuuseristä. Bitcoin liikkui torstaiaamuna noin 64 800 dollarissa, ja Yhdysvalloissa listattuihin spot-Bitcoin-ETF:iin virtasi keskiviikkona 5. elokuuta nettomääräisesti noin 244 miljoonaa dollaria, josta BlackRockin IBIT keräsi lähes 197 miljoonaa. Yhdistelmä – kullan selvä nousu, Bitcoinin vakaus ja jatkuvat ETF-virrat – muistuttaa enemmän vaihtoehtoisen reservivarallisuuden käyttäytymistä kuin puhtaan teknologiaosakkeen liikkeitä. Kryptomarkkina ei kuitenkaan ole irtautunut makrotalouden perusvoimista: korko-odotukset, dollarin suunta ja Treasury-markkinan vakaus ratkaisevat edelleen.
Tutustu alaa puhuttaneisiin aiheisiin kattavammin
- Bitcoin nousi heinäkuussa, mutta jäi kauas huipusta
- Binancen EU-palvelut katkolla – näin siirrät kryptot säänneltyyn suomalaiseen palveluun
- Kryptomarkkinat Q2/2026 – huhtikuun käänne jäi lyhyeksi
- Näin hajautat kryptosijoituksesi järkevästi
- Strategyn bitcoin-lupaus alkaa rakoilla
- Tekoälysektorin myyntipaine vetää kryptoja alaspäin
- Mikä on Ondo? Näin perinteiset sijoitukset siirtyvät lohkoketjuun
- Bitcoin kurssi – näin hinta muodostuu
- XRP:n hinta ja kurssikehitys
Vastuuvapauslauseke: Esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eikä niitä voida pitää Coinmotionin virallisina kantoina. Annetut tiedot voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta markkinan nopean vaihtelun vuoksi. Artikkeleissa esitettyjä tietoja tai näkemyksiä ei tule koskaan tulkita suosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi.