Bitcoinista ja etenkin sen arvosta ollaan montaa mieltä. Toisten mielestä Bitcoinilla ei ole euroissa mitattavaa arvoa, koska Bitcoin ei tuota mitään. Toisten mielestä taas Bitcoinin arvo on nolla, koska Bitcoin ei maksa osinkoa. Kolmansien mielestä puolestaan Bitcoin on aliarvostettu, koska se on harvinaisempaa kuin monet jalometallit. On vielä niitäkin, jotka näkevät koko maailman talousmarkkinoiden rakentuvan jatkossa Bitcoinin ympärille.
Olipa asiasta mitä mieltä tahansa niin keskeistä on, että meillä on edes jonkinlainen suuntaa-antava tapa arvostaa sijoituskohdetta. Näin pääsemme paremmin jäljille mikä sijoituskohteen todellinen arvo voisi olla. Tässä kirjoituksessa käsitelläänkin alustavasti Bitcoinin eri arvostusmenetelmiä.
Osakkeen arvostaminen osakemarkkinoilla
Osakemarkkinoilla arvonmäärittämissä käytetään useita menetelmiä. Ehkä Benjamin Graham on kuitenkin monille osakkeiden arvostamiseen perehtyneille se tutuin ja arvostetuin nimi. Benjamin Grahamin menetelmiä omissa arvonmäärityksissään käyttää esimerkiksi maailman kuuluisin sijoittaja Warren Buffet. Grahamin arvostusmetodit ovat jo vuosikymmeniä vanhoja, mutta päivitettyinä versioina hänen arvostusmetodinsa toimivat edelleen erittäin hyvin. Esimerkiksi Discounted Cash Flow-model eli kassavirtojen diskonttaus nykyhetkeen on varsinkin arvosijoittajalle luotettava tapa määrittää osakkeen käypä arvo markkinoilla.
Eräs toinen osakkeiden arvostusmenetelmä tunnetaan nimellä osien summa. Tässä menetelmässä yhtiön eri liiketoiminnat arvostetaan itsenäisinä liiketoimintoina. Menetelmä sopii hyvin sellaisten yhtiöiden arvostamiseen, joilla on useita erillisiä liiketoimintakokonaisuuksia. On myös olemassa lukuisia muita tapoja arvostaa yhtiöitä kuten saman toimialan vertailukelpoisten yritysten välinen analyysi.
Kuitenkin Bitcoinin kohdalla on hyvä muistaa, että Bitcoin ei ole osake. Sen vuoksi Bitcoinia ei myöskään tule arvostaa kuten osaketta esimerkiksi kassavirta-analyysin avulla. Sen sijaan Bitcoinin arvostamisessa voidaan käyttää Bitcoinin luonteelle ominaisempia arvostamisen menetelmiä. Näitä
menetelmiä käymmekin läpi seuraavaksi.
Bitcoinin arvostaminen
1. Suhteellinen arvo arvonsäilyttäjänä
Maineikas sijoittaja Paul Tudor Jones julkaisi toukokuussa 2020 ns. suhteellisen arvonsäilyttäjä-mallin, jossa sijoituskohteen suhteellinen arvo määrittyy sijoituskohteen harvinaisuuteen perustuen. Malli rakentuu erilaisista arvonsäilyttämiseen liittyvistä komponenteista kuten ostovoima (purchasing power), luottamus (trust), likviditeetti (liquidity) ja arvon siirrettävyys (portability). Paul Tudor Jones vertasi Bitcoinin arvoa osakkeisiin, käteiseen ja kultaan. Hän tuli siihen tulokseen, että vaikka tämän mallin mukaan Bitcoin ei ole yhtä hyvä arvonsäilyttäjä kuin tämän tutkimuksen verrokit, silti Bitcoinin markkina-arvo on aivan liian alhainen edellä luoteltuihin verroikkeihin nähden. Tämän tutkimuksen mukaan Bitcoin kuitenkin omaisi arvonsäilyttäjälle vaadittavia ominaisuuksia sijoituskohteena.
2. Tarjontaan perustuvat mallit
Varmaan kuuluisin Bitcoinin tarjontaan perustuva malli on Stock-to-Flow-malli. Tämä malli huomioi etenkin sijoituskohteen harvinaisuuden, joka etenkin raaka-aineita tai hyödykkeitä arvostaessa on hyvä ottaa huomioon. Keskeistä tässä mallissa on huomata, että malli pyrki arvostamaan sellaisia sijoituskohteita korkeampaan arvoon, jotka ovat tämän teorian mukaan hyviä arvonsäilyttäjiä. Tällaisia sijoituskohteita ovat tämän mallin mukaan esimerkiksi kulta ja Bitcoin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Stock-to-Flow-mallissa hyödykkeen vuotuinen tarjonta (Bitcoinin olemassa oleva kokonaismäärä) jaetaan hyödykkeen vuotuisella tuotannonkasvulla (Bitcoinin louhittu määrä tiettynä vuonna). Tämä malli ottaakin huomioon erittäin hyvin tarjontaan liittyvät elementit, joten malli voisikin teoriassa ennakoida ainakin suuntaa antavasti markkinan tulevaa kehitystä. Kysyntää tässä mallissa ei kuitenkaan huomioida.
Tarjontaan perustuvia malleja ovat myös esimerkiksi ns. aktiivisten kolikoiden määrän malli (Active Coins), jossa verrataan Bitcoinien ns. osta- ja pidä-strategiaa hyödyntävien sekä Bitcoinilla spekuloivien sijoittajien välisen määrän suhdetta. Tämä mallin mukaan spekuloijien määrän kasvu
markkinoilla tarkoittaisi tulevaa laskua ja osta- ja pidä-strategiaa hyödyntävien suhteellinen kasvu markkinoilla tarkoittaisi puolestaan hinnan nousua. Spekuloijien määrä tarkoittaa tässä mallissa sijoittajaa, joka pitää bitcoineja hallussaan vähemmän aikaa. Sen sijaan ns. holdaaja eli osta- ja pidä-sijoittaja pitäisi bitcoineja hallussaan pitemmän aikaa.
3. Kysyntään perustuvat mallit
Yksi varsin ymmärrettävä kysyntään perustuva arvostusmalli on Bitcoinin tuotantokustannuksiin perustuva malli. Tässä mallissa analysoidaan kuinka paljon sähköä tarvitaan yhden Bitcoinin louhimiseen. Näin ollen selvitetään Bitcoinin louhijoiden keskimääräiset louhintakustannukset eli tuotantokustannukset. Mallin oletuksena on, että Bitcoinin hinnan noustessa louhinta tulisi entistä kannattavammaksi. Tämän johdosta myös sähkökustannukset näin ollen nousisivat. Puolestaan Bitcoinin hinnan laskun aikana louhijoista karsiutuisivat sellaiset toimijat markkinoilta, joiden louhinta ei enää kannattaisi. Tämä malli voi antaa sijoittajalle informaatiota etenkin siitä, että mikä on Bitcoinin hinnan osalta louhinnan alin kannattava taso, jolla louhijat suostuvat louhimaan Bitcoinia. Näin ollen tämä tieto voi myös kertoa Bitcoinin markkinan pohjahinnasta, jonka alle Bitcoinin hinta ei voi pitemmäksi aikaa pysyvästi laskea. Näin siis teoriassa.
Toinen malli Bitcoinin kysyntään perustuvassa arvostamisessa on niin sanottu valas-indeksi (Whale index). Tämä indeksi mittaa Bitcoin-lompakkojen määrää, joiden varallisuus on yli 1000 Bitcoinia. Tämän teorian mukaan jos tällaisten ”valaslompakoiden” määrä markkinoilla kasvaa, silloin Bitcoinin hinta tulisi tulevaisuudessa nousemaan, koska silloin kun valaat ostavat bitcoineja, markkinoilla on kyseessä akkumulaatiovaihe. Tämä vaihe tunnetaan markkinoille sellaisena ajankohtana, jolloin suuremmat sijoittajat eli valaat hankkivat pikkuhiljaa bitcoineja halvempaan hintaa. Puolestaan ”valaiden” määrän lasku markkinoilla ennakoisi tämän mallin mukaan tulevaa laskuvaihetta markkinoilla, koska valaat hankkiutuisivat silloin bitcoineistaan eroon.
Onko Bitcoinin arvostaminen sittenkään mahdotonta?
Bitcoinin arvostaminen on hieman erilaista kuin esimerkiksi osakkeen arvostaminen. Mutta Bitcoinin arvostaminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, kuten edellä käytiin läpi. Bitcoinin arvostamiseen löytyy useita metodeja perustuen niin arvioihin Bitcoinin roolina suhteellisen arvoon arvonsäilyttäjänä sekä Bitcoinin tarjontaan että kysyntään pohjautuvia malleja. Eli toisin sanoen ei arvosteta Bitcoinia kuten osaketta vaan arvostetaan Bitcoin sen luonteenomaisesti, joka on ainakin teoriassa lähempänä arvonsäilyttäjää.
Jos näistä menetelmistä voisi jonkinlaisia tulevaisuuden menetelmää alustavasti ennakoida, niin hyvin todennäköisesti Bitcoinin tulevat arvostusmallit tulevat olemaan yhdistelmä erilaisista arvonsäilytyksen arvostamiseen perustuvista metodeista. Se taas tarkoittaisi, että Bitcoinin arvostusmenetelmä jatkossa saattaisi jopa muistuttaa jo hieman osakemarkkinoiltakin tuttua osien summa-menetelmää. Siinä vaiheessa todennäköisesti ei olla enää kovinkaan kaukana asiantuntijapiirien yleisesti hyväksytyistä osakemarkkinoiden arvostusmenetelmistä.
Lisää näistä arvostusmenetelmistä löydät esimerkiksi tämän linkin takaa.
Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua!
Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen
Kirjoittaja on Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.
