Tammikuu 2026 on ollut poikkeuksellisen myrskyisä kuukausi maailman rahoitusmarkkinoilla. Kolme suurta kriisiä on etenemässä yhtä aikaa, ja ne kaikki vaikuttavat myös kryptomarkkinoihin.
Kyse ei ole pelkästä markkinaheilunnasta. Tällä hetkellä murtuvat vuosikymmeniä vallinneet varmuudet siitä, miten maailmantalous toimii. Japanin aina matalat korot nousevat, Yhdysvaltain keskuspankin riippumattomuus on uhattuna ja transatlanttinen vapaakauppa horjuu.
Selvitetään, mitä kaikkea on tapahtumassa ja mitä se tarkoittaa kryptosijoittajille.
Davos ja kauppasodan puhkeaminen
Maailman talousfoorumi Sveitsin Davosissa on perinteisesti ollut paikka, jossa maailman johtajat keskustelevat ja rakentavat siltoja. Nyt se on muuttunut joksikin aivan muuksi.
Yhdysvallat saapui Davosiin historiansa suurimman delegaation kanssa, mutta viestin teemaksi vaihtui aggressiivinen tulli-imperialismi. Helmikuun alussa voimaan astuvat 10–25 prosentin “Grönlanti-tullit” kohdistuvat suoraan myös Suomeen.
EU:n vastaus ei jäänyt odotuttamaan. Unioni valmistelee 93 miljardin euron vastatoimipakettia. Davosissa onkin parhaillaan käynnissä karu herätys uuteen todellisuuteen: sääntöpohjainen maailmanjärjestys on väistynyt ja tilalla on raaka etupiiripolitiikka, jossa vain suhteellisella voimalla on merkitystä.
Japani herää pitkästä unesta
Samaan aikaan Aasiassa tapahtuu historiallinen muutos. Japani on pyörittänyt talouttaan vuosikymmeniä lähes nollakorolla. Nyt kaikki on muuttumassa nopeasti.
Pääministeri Sanae Takaichi kutsui koolle ennenaikaiset vaalit helmikuulle 2026. Hänen vaalilupauksensa ovat hurjia: ruoan arvonlisävero jäädytetään kahdeksi vuodeksi ja valtio kasvattaa menojaan yli 122 biljoonalla jenillä.
Sijoittajat ovat huolissaan. Japanin valtionvelka on jo nyt 250 prosenttia maan talouden koosta. Kun korkoja nostetaan ja samaan aikaan luvataan valtavia lisämenoja, syntyy väistämätön kysymys rahoituksen lähteestä.
Tuloksena Japanin 10 vuoden korko on hyppänyt 2,38 prosenttiin. Kuulostaa pieneltä, mutta Japanille tämä on järkyttävä muutos. Viimeksi tällaisilla tasoilla oltiin 1980-luvun alussa.
Japanin valtionlainat heiluvat nyt yhtä rajusti kuin riskilliset osakkeet. Tämä on hälyttävää, koska valtionlainojen pitäisi olla turvallinen sijoituskohde.
Washington ja keskuspankin kriisi
Kolmas kriisi kytee Washingtonissa. Presidentti yrittää erottaa keskuspankin kuvernööri Lisa Cookin. Korkein oikeus käsitteli asiaa keskiviikkona 21. tammikuuta. Paikalla istui myös keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell henkilökohtaisesti.
Powellin läsnäolo oli harvinainen näky ja vahva viesti: keskuspankki puolustaa itsenäisyyttään. Jos presidentti saa tahtonsa läpi ja keskuspankista tulee hänen työkalunsa, sijoittajien luottamus voi romahtaa. Pitkät korot nousisivat pysyvästi kaikkialla maailmassa.
Kulta nousee historiallisiin huippuihin
Kun epävarmuus kasvaa, sijoittajat pakenevat turvaan. Kulta on noussut ennätystasolle, 4 856 dollariin unssilta.
Normaalisti korkojen nousu on huono uutis kullalle. Nyt kulta kuitenkin nousee samaan aikaa korkojen kanssa. Miksi? Sijoittajat alkavat epäillä koko perinteistä rahajärjestelmää. Kun valtionlainat heiluvat ja keskuspankkien riippumattomuus on uhattuna, fyysinen kulta tuntuu turvalliselta.
Kullan voimakas nousu kertoo selkeästi, että suuri raha pakenee epävarmuutta fyysisiin varallisuuseriin.
Entä Bitcoin?
Tässä Bitcoin joutuu mielenkiintoiseen tilanteeseen.
Bitcoinia on pitkään kutsuttu “digitaaliseksi kullaksi”. Ajatuksena on, että Bitcoin toimisi suojana samalla tavalla kuin kulta. Tammikuun 2026 kriisit ovat kuitenkin kohdelleet Bitcoinia eri tavalla.
Kulta on toiminut suojana ja noussut. Bitcoin sen sijaan on reagoinut Davosin tulliuutisiin ja globaaliin epävarmuuteen pikemminkin teknologiaosakkeen tavoin. Se on laskenut rajusti.
Tämä herättää tärkeän kysymyksen: onko Bitcoin oikeasti suoja kriisejä vastaan? Vai onko se riskimittari, joka kärsii ensimmäisenä kun rahat kiristyvät?
Lue lisää: Bitcoin arvo – mitkä tekijät vaikuttavat sen hintaan?
Kaksi tärkeää viikkoa edessä
Lähipäivät ovat kriittisiä. Kaksi tärkeää korkopäätöstä on tulossa:
Japanin keskuspankki (perjantaina 23.1.) linjaa, uskaltaako se hillitä korkoshokkia vai antaako markkinoiden viedä.
Yhdysvaltain keskuspankki (tiistaina ja keskiviikkona 27.–28.1.) päättää, taipuuko se poliittiseen paineeseen vai pitääkö linjansa.
Näiden päätösten perusteella selviää paljon siitä, mihin suuntaan markkinat liikkuvat seuraavaksi.
Mitä tämä tarkoittaa bitcoin-sijoittajalle?
Viime viikolla Bitcoin näytti vielä vahvalta. Nyt tilanne on muuttunut nopeasti. Japanin korkoshokki ja sääntelyn epävarmuus ovat muuttaneet teknistä kuvaa.
Bitcoin on tällä hetkellä palannut testaamaan vuoden 2026 avauskurssia. Tämä taso on nyt markkinoiden tärkein psykologinen ja tekninen tuki.
Jos hinta putoaa tämän tason alapuolelle, viikon nousu vahvistuu ansaksi. Hinta jatkaa todennäköisesti laskuaan kohti alempia tasoja. Suuremman korjausliikkeen todennäköisyys kasvaa.
Jos ostajat onnistuvat puolustamaan vuoden avaustasoa, markkinalle avautuu mahdollisuus nousuun. Hinnan on kuitenkin noustava nopeasti takaisin aiemmin murtuneiden tasojen yläpuolelle.
Tällä hetkellä hinnan yläpuolella on tiheä vastustusvyöhyke. Aiemmin tukena toimineet tasot toimivat nyt esteinä nousevalle trendille. Jotta positiivinen vire palaisi, Bitcoinin on onnistuttava murtamaan nämä tasot uudelleen.
Jos hinta putoaisi takaisin niiden alapuolelle, korjausliikkeen todennäköisyys kasvaa kohti vuoden avauskurssia. Hinnan hyväksyntä vuoden avauskurssin alapuolelle olisi huolestuttava merkki.
Jos hinta kuitenkin onnistuu säilyttämään asemansa keskeisten tasojen yläpuolella, katseet kääntyvät trendin kannalta tärkeisiin vastustasoihin. Mikäli Bitcoin onnistuu murtamaan nämä, pitemmän aikavälin trendi vahvistuu ja liike kohti uusia huippuja muuttuu todennäköisemmäksi.
Tutustu alaa puhuttaneisiin aiheisiin kattavammin
- Vedonlyöntiä vai sijoittamista? Näin ennustemarkkinat toimivat
- XRP-rahastot ylittivät miljardin dollarin rajan
- Bitcoin-taseyhtiöiden strategia testin alla
- Kryptoverotukseen tulossa merkittävä muutos Suomessa
- Miten hyödyntää laskevaa kryptomarkkinaa?
- Miksi tuhannet suomalaiset ovat sijoittaneet Ethereumiin?
- XRP kurssi – mitä taustalla oikeasti tapahtuu?
- Mikä on stablecoin eli vakaavaluutta?
- Miksi regulaatio on hyvä asia kryptosijoittajille?
Vastuuvapauslauseke: Esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eikä niitä voida pitää Coinmotionin virallisina kantoina. Annetut tiedot voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta markkinan nopean vaihtelun vuoksi. Artikkeleissa esitettyjä tietoja tai näkemyksiä ei tule koskaan tulkita suosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi.
