Tullisota voi luoda kryptomarkkinoille uusia mahdollisuuksia

Huhtikuu on alkanut maailmantaloudessa hyvin poikkeuksellisissa merkeissä Yhdysvaltain talouspolitiikan uusien strategioiden toimeenpanon seurauksena. Trumpin 2. huhtikuuta julkaisemat uudet tullitasot lukuisille maille saivat sekä kryptomarkkinat että osakemarkkinat viime viikolla voimakkaaseen laskuun, mikä kiihtyi jyrkäksi pudotukseksi osakemarkkinoiden auettua uudelleen maanantaina. Markkinoilla odotettiin viikonlopulle jonkinlaisia lieventäviä lausuntoja, mutta kun niitä ei kuultu, niin maanantaina oli osakemarkkinoilla paniikki päällä ympäri maailman.

Kryptomarkkinat ovat pärjänneet yllättävän hyvin viime aikaisen myllerryksen keskellä. Bitcoinin hintakehitys on ollut positiivista verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain seuratuimpiin osakeindekseihin, mikä on harvinaista suurten korjausliikkeiden aikoihin. Osakemarkkinoiden raju heilunta ja spekulointi tullien vaikutuksista maailmantalouden tulevaisuuteen, kuluttajahintoihin ja yritysten kannattavuuteen on nostanut talousuutiset ykkösaiheeksi ympäri maailman.

Kuluneella viikolla markkinoilla on jälleen nähty voimakasta elpymistä, kun Trump kertoi Yhdysvaltojen lykkäävän suurten tullien toimeenpanoa kaikkien muiden kauppakumppanien paitsi Kiinan osalta 90 päivän ajaksi. Muille maille tarjottiin neuvotteluikkunan ajaksi huokeampi 10% tulli, joka on kuitenkin monille maille tuntuva korotus. Lykkäysilmoituksen jälkeen niin osakkeissa kuin kryptomarkkinoilla nähtiin seuraavaksi voimakasta elpymistä.

Suurimmat kryptovaluutat ovat viimeisen viikon aikana päätyneet miinukselle lukuunottamatta 3,7 prosentin nousussa olevaa Hederaa (HBAR). Erityisen voimakkaasti on laskenut Ethereum, joka teki keskiviikkona alimman noteerauksensa suhteessa bitcoiniin sitten vuoden 2020. Pienempien kryptovaluuttojen joukosta löytyy kuitenkin myös kovia nousijoita. Kovaa nousua alkuvuonna tehnyt meemikolikko Fartcoin on jatkanut lentoaan nousten viikossa peräti 86 prosenttia. Viikon nousija on kuitenkin peräti 329,1 prosenttia noussut token AERGO.

Kuvio 1. Coinmotionin kryptovaluuttojen Top-10 arvonkehitys viimeisen viikon aikana per 11.4. kello 12.04. Lähde: Coingecko

Rajut reaktiot Trumpin tullilinjauksiin

Viime viikko ravisteli globaaleja riskimarkkinoita poikkeuksellisella voimalla, jota emme ole nähneet sitten koronapandemian alkuvaiheiden. Presidentti Trumpin “vapautuspäivän” ilmoitus huomattavasti odotettua suuremmista tulleista laukaisi nopeasti pelot taantumasta ja kiihtyvästä stagflaatiosta Yhdysvalloissa. Tapahtumaketju käynnisti kansainvälistä kauppajärjestelmää horjuttavan reaktion, joka heijastui nopeasti osake-, korko- ja valuuttamarkkinoille.

Markkinat reagoivat voimalla: S&P 500 -indeksi päätti viikon yhdeksän prosentin laskussa – suurin viikkopudotus viiteen vuoteen. VIX-indeksi kohosi noin 45 pisteen tasolle, heijastaen sijoittajien kasvavaa epävarmuutta. Myös turvasatamat, kuten kulta, joutuivat myyntipaineen alle, kun sijoittajat joutuivat realisoimaan omistuksiaan marginaalivaatimusten täyttämiseksi. Kryptomarkkinat eivät säästyneet volatiliteetilta: sunnuntaina bitcoin ja muut kryptovarat joutuivat voimakkaan myyntipaineen kohteeksi kun sijoittajat varautuivat osakemarkkinoiden volatiliteettiin realisoimalla mitä pystyivät.

Myös korkomarkkinoilla koettiin historiallisen voimakkaita liikkeitä. Vielä Trumpin virkaanastujaisviikon alla 10 vuoden korko oli huipussaan 4,8 prosentissa, josta se kääntyi laskuun. Viime perjantaina korko kävi hetkellisesti alle 3,9 prosentin – ensimmäistä kertaa sitten lokakuun. Hetken aikaa vaikutti siltä, että tariffisuunnitelma voisi jopa toimia ilman vakavia seurauksia. Tämä toive romuttui kuitenkin nopeasti. Sunnuntain ja alkuviikon aikana Yhdysvaltain valtionlainat lähtivät rajuun laskuun, mikä nosti korkoja dramaattisesti. Tiistaina 30 vuoden korko rikkoi 5 prosentin rajan ja 10 vuoden korko kohosi yli 4,5 prosenttiin – ensimmäistä kertaa helmikuun jälkeen. Kolmen päivän aikana 10 vuoden korko nousi nopeimmin sitten vuoden 1982, mikä alleviivaa markkinaepävakauden poikkeuksellista luonnetta. Shokki levisi nopeasti myös Japaniin, missä 30 vuoden valtionlainojen korko nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2004. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Japanin valtiovarainministeriö, keskuspankki ja finanssivalvontaviranomainen joutuivat kokoontumaan hätäkokoukseen keskiviikkona.

Basis Trade strategia

Yksi paljon spekuloitu selitys viimeaikaisille markkinaliikkeille voi olla ulkomaisten sijoittajien asteittainen vetäytyminen Yhdysvaltain velkakirjamarkkinoilta. Kuitenkin markkinadynamiikka viittaa vielä pelottavampaan vaihtoehtoon: niin kutsutun “basis trade” -strategian purkautumiseen. Kyseessä on hedge-rahastojen laajalti käyttämä arbitraasistrategia, jonka tavoitteena on hyötyä valtionlainojen ja niiden futuurien välisistä hintaeroista. Strategia toimii matalan riskin ja matalan tuoton pohjalta, mutta sen toteuttaminen edellyttää erittäin korkeaa velkavipua, jolloin markkinastressin aikana siitä voi tulla nopeasti riskialtis.

Basis trade -positioissa sijoittaja toimii käytännössä seuraavasti: Sijoittaja myy futuurisopimuksen lyhyeksi (esim. hintaan $99) ja ostaa vastaavan valtionlainan käteismarkkinoilta (esim. hintaan $98,50). Ostettua valtionlainaa käytetään vakuutena repo-markkinoilla saadulle rahoitukselle. Kun futuurin erääntyessä hinnat lähentyvät toisiaan, sijoittaja lukitsee voiton.

Miksi tämä voi räjähtää käsiin? Jos valtionlainojen hinnat laskevat äkillisesti, lainojen vakuusarvo pienenee. Tämä laukaisee marginaalivaatimuksia (margin call), ja sijoittajat joutuvat joko lisäämään vakuuksia tai sulkemaan positioita nopeasti. Tällöin he myyvät joukkovelkakirjoja ja ostavat futuureja takaisin, mikä laskee edelleen bondien hintoja – ja käynnistää itseään ruokkivan negatiivisen kierteen. Kun useat vivutetut positiot purkautuvat samanaikaisesti, markkinalikviditeetti kuivuu ja systeemiriski kasvaa.

Yksi selkeä merkki tästä tilanteesta on ollut SOFR-swap-spreadien voimakas kiristyminen (Kuvio 1). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 10 vuoden SOFR-swapin kiinteä korko lähenee tai jopa alittaa 10 vuoden valtionlainan tuoton. Normaalisti swap-korkojen pitäisi olla korkeampia, koska swap-sopimukset kantavat vastapuoliriskin, kun taas valtionlaina on riskittömämpi. Kun swap-spreadit kiristyvät tai kääntyvät negatiivisiksi, se viittaa likviditeettistressiin – etenkin valtionlainapuolella. Tällainen epänormaali tilanne nähtiin myös keväällä 2020 koronapandemian aikana, jolloin Yhdysvaltain keskuspankki joutui puuttumaan tilanteeseen mittavalla likviditeettituella. Nyt kysymys kuuluu: joutuuko Fed jälleen toimimaan – ei inflaation vuoksi, vaan turvatakseen rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn?

Kuvio 2. 10-year SOFR-swap spread. Lähde: X

Ekonomisti Anil Kashyap piti mielenkiintoisen puheen tämän vuoden Jackson Hole -konferenssissa elokuussa, jossa hän käsitteli swap-spreadien kiristymistä ja omaisuusostoja rahoitusvakauden välineenä. Kashyap totesi, että swap-spreadien kiristyminen ei välttämättä johdu makrotalouden heikkenemisestä, vaan teknisestä likviditeettiongelmasta, jolloin keskuspankin tehtävä ei ole elvyttää taloutta, vaan varmistaa, että rahapolitiikka ylipäänsä välittyy markkinoille – ja juuri tämä saattaa olla Fedin seuraava pakollinen siirto. Kashyap korosti, että omaisuusostot ovat tärkeä työkalu rahoitusvakauden varmistamisessa, mutta niitä ymmärretään usein väärin perinteiseksi rahapolitiikan elvytykseksi (QE), koska molemmissa keskuspankki ostaa arvopapereita. 

Dramaattinen käänne keskiviikkona

Keskiviikkona tilanne muuttui kuitenkin täysin. Ensin presidentti Trump julkaisi sosiaalisessa mediassa viestin, jossa hän viittasi markkinoilla vallitsevaan “hyvään ostopaikkaan” (Kuvio 2). Tämä poikkeuksellinen kommentti istuvalta presidentiltä herätti välittömästi huomiota markkinatoimijoiden keskuudessa.

Kuvio 3. Donald Trump antamassa sijoitusneuvoja. Lähde: X

Pian tämän jälkeen nähtiin vastoin kaikkia odotuksia poikkeuksellisen vahva valtionlainahuutokauppa: 10 vuoden bondeja huutokaupattiin 39 miljardin dollarin edestä ja kysyntä oli suurta etenkin ulkomaisten sijoittajien kohdalla. Onnistunutta huutokauppaa seurasi presidentti Trumpin ilmoittama merkittävä muutos aiemmin julkistettuun tullipolitiikkaan. Syy ja seuraus?

Kuvio 4. Donald Trump lykkää tulleja 90 päivällä. Lähde: X

Monien maiden tulleille asetettiin 90 päivän jäädytys, jonka aikana sovelletaan vain 10 prosentin tullia aiemmin ilmoitettujen huomattavasti korkeampien tullien sijaan. Trump ilmaisi valmiuden neuvotella tulliehdoista useiden maiden kanssa lykkäysjakson aikana, mukaan lukien EU ja Kiina. Tullilykkäyksen ulkopuolelle jäivät Meksiko ja Kanada, eikä lykkäys myöskään koskenut jo aiemmin ilmoitettuja tulleja autoille, teräkselle ja alumiinille. Kiinan tullit Trump nosti 125 prosenttiin. Kiina on vastaavasti ilmoittanut nostavansa Yhdysvaltoihin kohdistuvia tullejaan 84 prosenttiin.

Markkinareaktio näihin uutisiin oli dramaattinen ja historiallinen: S&P 500 -indeksi nousi 9,5 prosenttia – suurin päivänousu sitten lokakuun 2008 finanssikriisin aikojen. Nasdaq-indeksi puolestaan kohosi peräti 12,2 prosenttia, mikä oli voimakkain päivänousu sitten tammikuun 2001. Myös Aasian pörssit avautuivat torstaina voimakkaaseen nousuun, mikä kertoo markkinareaktioiden globaalista luonteesta.

Onko kriisi ohi?

Vaikka markkinat vakautuivat keskiviikon ilmoitusten jälkeen hetkellisesti, ongelmat eivät ole kadonneet. Swap-spreadit – eli markkinoiden stressiä mittaavat korot – näyttävät edelleen huolestuttavia merkkejä. Pankkien luottoriskijohdannaiset (CDS) vihjaavat kasvavista riskeistä, ja SOFR-OIS-spreadit heilahtelevat ilman selkeää suuntaa. Tämä muistuttaa pelottavan paljon kevättä 2020, jolloin markkinat olivat sekasorrossa. Ero on kuitenkin siinä, että nyt heikko lenkki ei ole pankkisektori, vaan valtiot itse – niiden velkaantuminen ja rahoitustarpeet luovat haavoittuvuuden, joka voi horjuttaa koko järjestelmää. 

Kuvaavaa nykytilanteelle on, että torstain negatiivinen inflaatiolukema – ensimmäinen sitten vuoden 2020 – ei tarjonnut markkinoille odotettua hengähdystaukoa. Normaalisti näin selkeä disinflaatiotieto tukisi korkomarkkinoita, mutta tällä kertaa nähtiin päinvastainen reaktio: korot nousivat kun joukkolainamarkkinoita myytiin voimakkaasti. Tämä viittaa siihen, että markkinoiden huoli ei enää liity vain inflaatiokehitykseen, vaan syvempiin, rakenteellisiin riskeihin, jotka heijastuvat yhä selvemmin hinnoittelussa.

Keskiviikkona 9.4.2025 julkaistut Federal Open Market Committeen (FOMC) pöytäkirjat paljastivat, että Yhdysvaltain keskuspankin päättäjät olivat lähes yksimielisiä siitä, että talous kohtaa samanaikaisesti kohonneen inflaation ja hidastuvan kasvun riskejä. Osa heistä huomautti, että keskuspankin edessä voi olla “vaikeita valintoja”. Maaliskuun 18.–19. päivän kokous pidettiin heti Trumpin hallinnon alkuperäisten tullisuunnitelmien jälkeen, jotka lisäsivät epävarmuutta talousnäkymistä. Päättäjät korostivat varovaisuutta: korkoja voidaan pitää korkealla pidempään, jos inflaatio jatkuu, tai laskea nopeasti, mikäli talous heikkenee nopeasti.

Perjantaina julkaistaan vielä tuoreimmat tuottajahintaindeksin (PPI) luvut sekä Michiganin yliopiston kuluttajaluottamusindeksi. Samalla Yhdysvalloissa alkaa tuloskausi, kun suurpankit kuten JPMorgan Chase, Bank of New York Mellon, Morgan Stanley ja Wells Fargo julkaisevat Q1-tuloksensa. Sijoittajat tarkkailevat erityisesti merkkejä siitä, onko vuoden 2023 pankkikriisin jättämät jäljet edelleen nähtävissä markkinoiden rakenteissa.

Bitcoin on pysytellyt sivuttaisessa kaupankäyntikanavassa jo yli 40 päivän ajan ja jatkaa konsolidoitumista 12 ja 21 viikon eksponentiaalisten liukuvien keskiarvojen (EMA) sekä vuoden volyymipainotetun keskihinnan (VWAP) välillä. Tilanne heijastaa markkinoiden epävarmuutta, mutta myös potentiaalia merkittävään liikkeeseen. Ideaalitilanteessa ostajat onnistuvat työntämään hinnan liukuvien keskiarvojen yläpuolelle, mikä toimisi vahvana signaalina laskutrendin päättymisestä sekä paikallisen kaupankäyntialueen puolivälin murtamisesta.

Tämän jälkeen seuraava looginen tavoitetaso olisi vuoden avauskurssin ja kaupankäyntialueen yläreunan testaus – kriittisiä vastustasoja, joiden ylitys avaisi nähdäksemme tien uusiin huippuihin. Ennen tätä bitcoinin on kuitenkin selätettävä useita tärkeitä vastustasoja: kuukauden/kvartaalin avauskurssit sekä niiden yläpuolella oleva edellisen kuukauden avauskurssi. Nämä tasot ovat toistaiseksi hillinneet hinnan nousua ja toimineet magneetin tavoin hintakehitykselle. Niiden ylitys voisi kuitenkin vahvistaa narratiivia bitcoinista digitaalisen ajan turvasatamana – vaihtoehtoisena arvonsäilyttäjänä, jonka rooli voi korostua entisestään, mikäli geopoliittiset jännitteet jatkuvat. Vastaavaa dynamiikkaa on nähty kullassa, joka on toiminut perinteisenä turvasatamana ja tehnyt viime päivinä uusia huippuja epävarmuuden lisääntyessä. Tarkempi katsaus markkinoihin jälleen perjantain videokatsauksessa.

Kuvio 5. Bitcoinin 4h hintakehitys. Lähde: TradingView

Ruotsissa esitys bitcoin-reservin perustamisesta

Ruotsalainen kansanedustaja Rickard Nordin jätti tällä viikolla Ruotsin valtiovarainministerille esityksen bitcoinin kelpuuttamisesta osaksi Keskuspankin reservivarantoja. Bitcoinin siirtämistä Keskuspankin taseeseen Yhdysvaltain mallin mukaisesti – siirretään takavarikoidut varat Keskuspankin reserveihin. Nordin vertasi bitcoinin rahallisia ominaisuuksia kultaan erityisesti geopoliittisen ja taloudellisen epävarmuuden aikoina.

Nordin nosti kirjeessään esiin mahdollisuuden bitcoinin käyttöön maksuvälineenä autoritääristen hallintojen sortamien vapaustaistelijoiden keskuudessa. Kenties hänen visioissaan Ruotsi voisi tulevaisuudessa tukea bitcoin-lahjoituksilla esimerkiksi vainottuja toisinajattelijoita eri maissa. Lisäksi Nordin esitti bitcoinin voivan tarjota taloudellista suojaa inflaation kiihtyessä.

Euroopan Keskuspankin johtaja Christine Lagarde lausui tammikuussa, että bitcoinia ei tulla lisäämään yhdenkään sen alaisen Keskuspankin reserveihin. Aloitteen tehnyt kansanedustaja Nordin pyrkii haastamaan tämän väitteen. Nähtäväksi jää, ottaako esitys tuulta alleen Ruotsin valtiovarainministeriössä.

Tutustu alaa puhuttaneisiin aiheisiin kattavammin

• Kymmenen pörssiyhtiötä, joilla on suurimmat bitcoin-omistukset
• Ripple (XRP) sijoituskohteena – mitä XRP-sijoittajan täytyy tietää?
• “Vapautuksen päivä” iski myös kryptomarkkinoihin
• GameStop aikoo sijoittaa 1,3 miljardia dollaria bitcoiniin
• Mikä ihmeen token ja tokenomia? Näin ymmärrät kryptojen eri käyttötarkoitukset
• Kryptovaluuttojen verotus – Coinmotionin verotusohje kryptosijoittajalle
• Tekoälykryptot – aloittelijan opas AI-kryptojen maailmaan
• Miten bitcoinin hinta muodostuu?
• Tuleeko XRP:stä seuraava ETF-hitti?
• Bitcoin kurssi – kuinka korkealle arvo voi nousta vuonna 2025?
• Miten varautua kryptomarkkinoiden muutoksiin?

Vastuuvapauslauseke: Esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eikä niitä voida pitää Coinmotionin virallisina kantoina. Annetut tiedot voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta markkinan nopean vaihtelun vuoksi. Artikkeleissa esitettyjä tietoja tai näkemyksiä ei tule koskaan tulkita suosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi.