Viikko pähkinänkuoressa
- Bitcoin nousi takaisin helmikuun huipuille, mutta viikon kovat liikkeet tapahtuivat muualla.
- Morgan Stanley avaa kryptokaupan E*Traden 8,6 miljoonalle asiakkaalle.
- Solana-infran jätti Jito haastaa omat asiakkaansa. Uusi JTX-pörssi kilpailee suoraan niiden alustojen kanssa, joiden likviditeetistä Jito on neljä vuotta hyötynyt, ja JTO nousi viikossa 62 prosenttia.
- S&P 500:n tuloskausi näytti ennätykselliseltä, mutta 71 prosenttia tuloskasvusta tuli kolmesta yhtiöstä. Amazonin lukuja nostaa Anthropic-sijoituksen 16,8 miljardin arvonnousu, eli tekoälysijoitus, ei liiketoiminta.
Toukokuu lähti ryminällä käyntiin kryptomarkkinoilla, kun kuun ensimmäiset kuusi päivää nähtiin voimakasta nousua, jonka seurauksena bitcoin puhkaisi 70 000 euron rajan ensimmäistä kertaa sitten helmikuun. Positiivinen hintaliike oli jatkoa huhtikuun kehitykselle, sillä päättyneen kuukauden aikana bitcoin nousi 11,87 prosenttia Coinglassin datan mukaan ja myös muu markkina pärjäsi kohtuullisesti vaikka bitcoinin dominanssi vahvistuikin kuun aikana. Kuluvan viikon keskiviikkona nousu kuitenkin rauhoittui ainakin hetkeksi.
Toukokuun alun markkinatunnelmia ovat piristäneet merkit geopoliittisen tilanteen rauhoittumisesta edelleen. Vaikka Ukrainan ja Venäjän tulitauko lässähti heti alkumetreillä, niin Iran ja Yhdysvallat ovat sentään pitkittäneet tulitaukoaan muutamista yhteenotoista huolimatta. Myös tuorein talousdata Yhdysvalloista on ollut suhteellisen positiivista ja osakeindeksit Yhdysvalloissa ovat jälleen rikkoneet ennätyksiä.
Coinmotionin valikoimasta löytyy tällä viikolla jälleen kovia nousijoita. Listan kärkipaikka menee pienen markkina-arvon meemikolikolle, mutta seuraavilta sijoilta löytyy huomattavasti suurempia menestyjiä. Viime vuonna vahvan paluun sijoittajien tietoisuuteen tehnyt yksityisyysominaisuuksiin keskittyvä Zcash aloitti uuden nousun huhtikuun lopussa ja tällä viikolla vauhti kiihtyi jo kunnon raketoinniksi. Kolmannelta sijalta löytyvä Solana-projekti Jito teki puolestaan hurjan nousun tämän viikon torstaina uuden tuotejulkistuksen myötä.
Kuvio 1. Coinmotionin kryptovaluuttojen Top-10 arvonkehitys viimeisen viikon aikana per 8.5.2026 kello 10:50. Lähde: Coingecko
JTO kovassa nousussa uuden tuotteen myötä
Solanaan keskittyvän likvidin steikkauksen palvelu Jito-protokolla ja sen hallinnointitokeni JTO ovat olleet viime päivinä selvässä nosteessa. Vielä viikon alussa JTO-tokenin hinta pyöri noin 0,305 € lieppeillä, mutta kirjoitushetkellä siitä maksetaan jo 0,4946 € kappaleelta. Pääasiallinen syy nousulle näyttää olevan Jito Labsin tiistaina 5. toukokuuta julkistama uusi tuote ja siitä käynnistynyt hintamomentum.
Tuote on nimeltään JTX, ja se on Jito Labsin Solana-verkkoon rakentama self-custody-periaatteeseen perustuva kaupankäyntialusta. JTX pyrkii tarjoamaan keskitettyjen pörssien tasoisen suoritusnopeuden ja kehittyneitä kaupankäyntityökaluja samalla, kun käyttäjät säilyttävät varansa omassa hallinnassaan. Alusta esiteltiin Solana Accelerate -konferenssissa Miamissa, ja se on yhtiön ensimmäinen erityisesti treidereille suunniteltu tuote. Lanseeraushetkellä JTX keskittyy spot-kaupankäyntiin, ja jatkossa valikoimaa on tarkoitus laajentaa perpetuaalifutuureihin ja ennustemarkkinoihin.
JTO-tokenin hinnannousua selittää erityisesti tuottojenjakomalli: merkittävä osa JTX:n tuottamista tuloista palautuu Jito-protokollalle ja hyödyttää näin välillisesti JTO-tokenin haltijoita. Lisäksi Jito on toiminut Solana-infrastruktuurin parissa neljä vuotta ja sillä on yli 100 miljoonaa dollaria käteisvaroja. Vuonna 2025 yhtiö keräsi 50 miljoonan dollarin rahoituskierroksen muun muassa Andreessen Horowitzin krypto-osastolta, mikä on lisännyt sijoittajien luottamusta. JTX:n täysi lanseeraus on suunniteltu heinäkuulle 2026, ja alusta on tällä hetkellä avoinna jonotuslistalle – markkinat hinnoittelevat siis uutta tuotetta jo etukäteen.
JTX:n lanseeraus asettaa Jiton mielenkiintoiseen rooliin myös laajemmassa Solana-ekosysteemissä. Protokolla on tähän asti tunnettu ensisijaisesti Solana-infrastruktuurin tarjoajana, ja sen likvidin steikkauksen token JitoSOL on yksi verkon käytetyimmistä. Siirtymä kuluttajatuotteen puolelle tarkoittaa, että Jito tulee kilpailemaan suoraan muiden Solana-pohjaisten kaupankäyntialustojen kanssa. Yhteistyökumppanina perpetuaalifutuureissa toimii Solana-pohjainen Phoenix-pörssi. Riskinä on tietenkin se, että kuluttajatuotteen menestys riippuu paljon muustakin kuin teknologiasta — käyttäjäkokemuksesta, markkinoinnista ja kyvystä houkutella likviditeettiä. Lyhyellä aikavälillä JTO:a seuraavien kannattaakin kiinnittää huomiota heinäkuun lanseeraukseen ja alun volyymeihin: vastaako palvelu markkinoiden odotuksia?
Morgan Stanley astuu kryptopörssien tontille edullisemmin hinnoin
Pankkijätti Morgan Stanley on käynnistänyt pilotin, jossa sen omistaman E*Trade-välityspalvelun asiakkaat pääsevät käymään suoraan kauppaa kryptovaroilla. Tämä on selvä kiihdytys pankin digitaalisiin varoihin liittyvässä strategiassa, joka on kehittynyt nopeasti viime kuukausien aikana. Pilotti on jo käynnissä rajatulle käyttäjäjoukolle, ja Bloombergin tietojen mukaan kaikki E*Traden 8,6 miljoonaa asiakasta saavat palvelun käyttöönsä loppuvuoden aikana.
Hinnoittelusta pankki on tehnyt selkeän kilpailuvaltin: jokaisesta kryptokaupasta peritään 50 peruspistettä eli puoli prosenttia kaupan dollariarvosta. Vertailun vuoksi Charles Schwab veloittaa vastaavasta palvelusta 75 peruspistettä. Bloombergin ETF-analyytikko Eric Balchunas arvioi, että Schwab “tuskin antaa tilanteen jäädä tähän” – eli hintapaine alalla todennäköisesti jatkuu. Laajemmassa mittakaavassa kustannukset ovat silti vielä matalammat ETF-puolella: bitcoin-ETF:llä kaupankäynti voi onnistua jopa kahden peruspisteen kustannuksella. Toisaalta ETF-sijoittajalle kertyy kuluja myös rahaston hallinnointipalkkioista, joilta suora kryptojen omistus säästää. Balchunas itse pitää ETF:iä silti merkittävämpänä rahavirtojen kerääjänä ainakin toistaiseksi.
Morgan Stanleyn varainhoidon johtaja Jed Finn linjasi, että hanke on osa laajempaa kokonaisuutta – kyse ei ole vain edullisemmasta kryptokaupasta, vaan pankki pyrkii hänen sanojensa mukaan “viemään välikäsiä niiltä, jotka itse alun perin lupasivat poistaa välikädet”. Pankin suhde kryptomarkkinoihin oli pitkään etäinen, ja varsinainen suunnanmuutos tapahtui vasta viime lokakuussa. Silloin Morgan Stanley alkoi suositella aggressiivisimmissa asiakassalkuissaan jopa neljän prosentin kryptoallokaatiota, mikä toi sen samalle linjalle BlackRockin ja Fidelityn kaltaisten suurten omaisuudenhoitajien kanssa.
E*Trade-pilotti ei myöskään ole ainoa hiljattainen avaus. Pari viikkoa ennen sitä Morgan Stanley toi markkinoille edullisen spot-bitcoin-ETF:n nimeltä MSBT, joka pankin oman kuvauksen mukaan vastaa “kasvavaan asiakaskysyntään”. Rahasto keräsi ensimmäisten kuuden kaupankäyntipäivän aikana 103 miljoonaa dollaria nettomerkintöjä, ja sen hallinnoitavat varat ovat sittemmin nousseet yli 205 miljoonan dollarin. Suunnitelmissa on lisäksi mahdollisuus muuntaa kryptovaroja suoraan pörssituotteiden osuuksiksi ilman erillistä myyntivaihetta, sekä tuoda tokenisoitujen osakkeiden kaupankäyntiä institutionaalisille asiakkaille loppuvuonna. Pankin sijoitusyksikkö lanseerasi viime kuussa myös vakaavaluuttojen reservirahaston, joka pankin mukaan täyttää Yhdysvaltain GENIUS Act -lainsäädännön vaatimukset. Rahaston nettoarvo pidetään vakaana yhden dollarin tasolla sijoittamalla käteiseen ja korkeintaan 93 päivän juoksuajan Yhdysvaltain valtionvelkainstrumentteihin.
Keskuspankit odottavat
Viime viikolla kolme suurta keskuspankkia kokoontuivat – ja kaikki pitivät korot ennallaan. Syyt vaihtelivat, mutta yhteinen nimittäjä oli sama: Iran-sodan energiashokki teki liikkumisesta mahdotonta suuntaan tai toiseen.
Japanin keskuspankki piti ohjauskorkonsa 0,75 prosentissa, mutta äänin 6–3. Kolme johtokunnan jäsentä olisi halunnut nostaa korkoa heti. BOJ leikkasi kasvuennusteensa vuodelle 2026 prosentista puoleen prosenttiin ja nosti inflaatioennusteensa 2,8 prosenttiin. Japani tuo yli 90 prosenttia raakaöljystään Lähi-idästä, maa on kehittyneiden talouksien joukossa haavoittuvaisin Hormuzin sulun suhteen. Pääjohtaja Ueda sanoi toistaiseksi katsovansa energiashokin yli, mutta koronnostoa kesän kokouksessa pidetään mahdollisena.
Fed piti ohjauskoron 4,25–4,50 prosentissa. Ensimmäisen neljänneksen BKT supistui 0,3 prosenttia, mutta luku on harhaanjohtava. Yritykset kasvattivat tuontiaan kiireesti ennen tullien voimaantuloa, ja koska tuonti vähennetään BKT-laskelmasta, se painoi lukua keinotekoisesti alaspäin. Ilman tätä efektiä kasvu olisi ollut positiivinen. Kolme alueellista pääjohtajaa halusi poistaa lausunnosta vihjauksen tulevista leikkauksista, yksi äänesti leikkauksen puolesta – yhteensä neljä eriävää ääntä, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1992. Powell ilmoitti lisäksi jäävänsä johtokunnan jäseneksi puheenjohtajakautensa päätyttyä ensi kuussa. Syynä on käynnissä oleva tutkimus Fedin pääkonttorin remontin kustannusylityksistä. Käytännössä Trump ei pysty lähiaikoina täyttämään paikkaa korkoleikkauksia suosivalla nimityksellä.
EKP piti talletuskorkona 2,00 prosentissa. Euroalueen inflaatio kiihtyi huhtikuussa 3,0 prosenttiin, korkein lukema sitten 2023, samalla kun talouskasvu jäi ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 prosenttiin. Eurooppa kamppailee nousevien inflaatiolukujen ja hidastuvan talouskehityksen kanssa.
Rauhanneuvottelut käynnissä, sota jatkuu
Tällä viikolla markkinoiden huomio kääntyi rauhanneuvotteluihin. Maanantaina Brent kävi vielä 116 dollarissa. Tiistaina Axios raportoi Yhdysvaltain toimittaneen Iranille 14-kohtaisen aiesopimuksen, jonka oli määrä julistaa sota päättyneeksi ja käynnistää 30 päivän neuvottelut ydinkysymyksistä, jäädytetyistä iranilaisvaroista ja Hormuzinsalmen järjestelyistä. Öljy romahti yli kymmenellä prosentilla – Brent laski 106 dollariin. Iran ilmoitti harkitsevansa ehdotusta.
Torstaina Iranin ulkoministeri Araghchi toisti aamupäivällä valmiutensa neuvotteluihin, vaikka Iranin parlamentin turvallisuuskomission edustaja oli jo aiemmin viikolla todennut 14-kohtaisen memorandumin olevan pelkkä toivelista. Iltapäivällä tilanne kärjistyi: kolme yhdysvaltalaista hävittäjäalusta joutui iranilaisohjusten, droonien ja pienten veneiden hyökkäyksen kohteeksi Hormuzinsalmessa. Yhdysvaltain armeija vastasi iskuilla Iranin satamiin Bandar Abbasiin ja Qeshmiin. Trump vakuutti tulitauon olevan edelleen voimassa ja kutsui iskuja varoitukseksi, hän oli jo keskiviikkona uhannut paljon kovemmilla iskuilla jos Iran ei allekirjoita sopimusta. Torstain ja perjantain välisenä yönä myös UAE:n ilmapuolustus aktivoitui torjumaan Iranin ohjus- ja droonihyökkäystä.
Brent on perjantaiaamuna noin sadan dollarin tuntumassa – lähes 60 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Hormuzinsalmi on käytännössä suljettu kauppaliikenteeltä: yli 1 500 alusta odottaa pääsyä läpi. Maerskin toimitusjohtaja varoitti BBC:lle sodan lähes kaksinkertaistaneen yhtiön polttoainelaskun ja vaarana on, että kustannukset siirtyvät lopulta kuluttajahintoihin. Rauhanneuvottelut jatkuvat.
Työmarkkinat elpyvät – tekoäly ja sota varjostavat
Yhdysvaltain työmarkkinoilta tuli viikolla kaksi päivitystä. Maaliskuun JOLTS-raportti osoitti, että yli vuoden jatkunut palkkauspysähtyneisyys saattaa olla takanapäin: työnantajat palkkasivat 5,6 miljoonaa työntekijää, suurin kuukausittainen lisäys sitten kevään 2020, ja palkkausaste nousi 3,5 prosenttiin, korkeimmalle tasolle kahteen vuoteen. Irtisanoutumisaste nousi hieman 2,0 prosenttiin, mikä kertoo työntekijöiden kasvavasta luottamuksesta löytää uusi paikka.
Kokonaiskuva kätkee alleen kuitenkin huolestuttavan yksityiskohdan. Asiantuntija- ja yrityspalvelusektorin avoimet työpaikat putosivat 318 000:lla, neljänneksi suurin kuukausittainen lasku sitten vuoden 2000. Saman sektorin irtisanomisaste nousi vuodessa 1,7 prosentista 2,4 prosenttiin, ja viimeaikaiset irtisanomiset teknologiasektorilla ovat nimenomaisesti maininneet tekoälyn syyksi. Tekoäly korvaa rooleja juuri siellä missä työvoimasta on perinteisesti maksettu eniten.
Yksityissektorin ADP-raportti huhtikuulta yllätti positiivisesti: 109 000 uutta työpaikkaa, eniten yli vuoteen. Virallinen huhtikuun työllisyysraportti julkaistaan tänään perjantaina, konsensusennuste on noin 65 000 uutta paikkaa, selvästi alle maaliskuun 178 000. Iran-sodan energiashokki uhkaa lisäksi jarruttaa juuri alkanutta elpymistä: bensiinin hinta on noussut Yhdysvalloissa noin 51 prosenttia sodan alusta, mikä heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja saa yritykset lykkäämään palkkauksia.
Odotuksia vahvempi tuloskausi
Yhdysvaltain suurten pörssiyhtiöiden alkuvuoden tulokset yllättivät positiivisesti. Kahdesta kolmasosasta S&P 500 -yhtiöistä on nyt raportoitu, ja heistä 84 prosenttia teki parempaa tulosta kuin analyytikot olivat ennustaneet – parempi osuus kuin minään kvartaalina sitten vuoden 2021. Yhtiöiden tulokset kasvoivat 27,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, lähes kaksinkertaisesti sen ennusteeseen nähden, jonka analyytikot asettivat kvartaalin alussa. Yhtiöiden kannattavuus nousi myös ennätystasolle: jokaista sataa dollaria liikevaihdosta kohti ne kirjasivat 14,7 dollaria voittoa.
Lukujen takana on kuitenkin merkittäviä varauksia. Kolme yhtiötä – Alphabet, Amazon ja Meta – vastasivat yhdessä 71 prosentista koko indeksin tuloskasvusta. Näiden yhtiöiden tuloksiin sisältyi kertaluonteisia eriä, joita ilman tuloskehitys olisi ollut selvästi maltillisempaa: Alphabetin tulokseen kirjattiin 37,7 miljardin dollarin sijoitusten arvonnousu, Amazonin tulokseen 16,8 miljardin Anthropic-sijoitusten arvonnousu ja Metan tulokseen kahdeksan miljardin dollarin verohelpotus.
Indeksin nousu peittää alleen epätasaisen tilanteen. Vain noin kymmenen teknologiayhtiötä on vastannut noin 75 prosentista koko indeksin noususta maaliskuun pohjilta ja sijoittajat, jotka ovat alipainottaneet näitä nimiä, ovat jääneet selvästi markkinoita jälkeen. Viime kuukauden aikana CTA-rahastot, jotka seuraavat markkinatrendejä mekaanisesti ostamalla ja myymällä, hankkivat yhdysvaltalaisia osakkeita lähes 80 miljardin dollarin edestä – toiseksi suurin kuukauden sisäinen osto kymmeneen vuoteen. Tuo ostoaalto on nyt pitkälti takana. Samaan aikaan piensijoittajien innostus on noussut ääritasoille erityisesti teknologia- ja puolijohdeosakkeissa.
Tekoälyyn liittyvät investoinnit eivät kuitenkaan osoita hidastumisen merkkejä. Suurten teknologiayhtiöiden tilauskirjat pilvipalveluissa ovat historiallisen suuret, ja yhtiöt ovat nostaneet tulevia investointisuunnitelmiaan entisestään. Puolijohdevalmistaja AMD nousi lähes 18 prosenttia tulosjulkistuspäivänään tekoälykiihdyttimien kysynnän siivittämänä.
Nämä luvut kuvaavat kuitenkin pitkälti aikaa ennen Iran-sodan kustannusvaikutuksia. Apple varoitti jo tulevasta: tullit lisäävät sen kustannuksia noin 900 miljoonaa dollaria seuraavalla kvartaalilla. Energia-alan yhtiöt ja kuluttajatuotteita myyvät yritykset raportoivat vasta kauden lopussa — ne kertovat enemmän siitä, miten sota todella näkyy yritysten tuloksissa.
CLARITY Act: kompromissi syntyi
Yhdysvaltain kryptomarkkinoita sääntelevä CLARITY Act otti toukokuun alussa merkittävän askeleen eteenpäin. Senaattorit Thom Tillis ja Angela Alsobrooks julkaisivat kompromissitekstin lakihankkeen pisimpään jatkuneesta kiistasta: voivatko stablecoinit, dollariarvoon sidotut digitaaliset valuutat, maksaa korkoa tai tuottoa haltijoilleen.
Kompromissin mukaan passiivinen korkotuotto on kielletty, mutta käyttöön sidotut palkkiot, kuten transaktioista maksettava bonus, ovat sallittuja. Coinbase, joka veti tukensa huhtikuussa juuri tämän kysymyksen takia, ilmoitti olevansa jälleen mukana.
Pankkisektori on jakautunut. Suuret vähittäispankkeja edustavat liitot pitävät kompromissikieltä riittämättömänä ja pelkäävät kryptoyhtiöiden kiertävän tuottokiellon teknisillä rakenteilla. Ne aikovat jatkaa lobbausta ennen ensi viikon virallista käsittelyä senaatin pankkivaliokunnassa. Goldman Sachs, BNY ja Morgan Stanley sen sijaan tukevat etenemistä – laki avaisi niille laajemman pääsyn kryptomarkkinoille.
Stablecoineja erikseen säätelevä GENIUS Act hyväksyttiin jo viime vuonna. CLARITY täydentäisi kokonaisuuden kattamalla laajemmat kryptomarkkinat. Polymarket arvioi lain läpimenon todennäköisyydeksi noin 60 prosenttia. Aikataulu on tiukka: jos laki ei etene ennen kesätaukoa, se todennäköisesti siirtyy vuoteen 2030 välivaalien vuoksi.
Nämä kolme tekijää, hetkellinen rauhanoptimismi, vahva tuloskausi ja sääntelyn selkeytyminen, näkyivät myös kryptomarkkinoilla. Bitcoin nousi huhtikuun alun noin 68 000 dollarin tasosta keskiviikon 83 000 dollarin tuntumaan ja on nyt täyttänyt lähes CME-hintaraon.
Kuvio 2. Bitcoinin päiväkohtainen hintakehitys (CME Futuurit). Lähde: TradingView
Tutustu alaa puhuttaneisiin aiheisiin kattavammin
- Mitä tekoälykryptot oikeasti tekevät?
- Oletko jo kuullut Hyperliquidista? Näin uusi haastaja nousi kryptokaupankäynnin huipulle
- XRP – suomalaisten suosikki on vahvemmalla pohjalla kuin koskaan
- Mitä S-Pankin Säästäjien Suomi ja Coinmotionin markkinaraportti kertovat suomalaisesta sijoittajasta
- Vedonlyöntiä vai sijoittamista? Näin ennustemarkkinat toimivat
- Kryptomarkkinat Q1/2026 – pinnan alla tapahtuu
- Kuka omistaa eniten bitcoineja maailmassa?
- Taseyhtiöt – bitcoinin suurin tukijalka vai kasvava riski?
- Mastercard tuo kryptot maksuverkostoonsa – yli 85 kumppania mukana
Vastuuvapauslauseke: Esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eikä niitä voida pitää Coinmotionin virallisina kantoina. Annetut tiedot voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta markkinan nopean vaihtelun vuoksi. Artikkeleissa esitettyjä tietoja tai näkemyksiä ei tule koskaan tulkita suosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi.