Pääomasijoittaja ja arvo
“Bitcoinin hinta ei perustu mihinkään” on tuttu lause kryptovaluuttapiireissä. Tämän lauseen ovat kaikki vähänkään kryptovaluutoista kiinnostuneet joskus kuulleet. Samantyylinen lause kuullaan myös pääomasijoittajapiireissä, mutta ennemminkin kysymyksen muodossa. Pääomasijoittajat monesti kysyvätkin esimerkiksi rahoitusta omalle liiketoiminnalleen hakevilta yrittäjltä, että:
”Mihin teidän yrityksenne nykyinen arvostus oikein perustuu?”
Esimerkiksi Leijonan luolassa sekä vastaavissa tv-sarjoissa pääomasijoittajat etsivät yrityksiä, joihin he voisivat sijoittaa omia rahojaan. Siellä poikkeuksetta ja joka kerta rahoitusta hakeville yrittäjille esitetään kysymys liittyen yrityksen arvostukseen. Tätä kysymystä harvoin voidaan ohittaa hyvällä tarinalla, teknisellä etumatkalla kilpailijoihin tai miellyttävällä yrittäjän persoonalla, vaan kysymykseen on saatava vastaus. Etenkin Leijonan luolan kanadalainen suursijoittaja ”Mr Wonderful” eli Kevin O’Leary on hyvin tarkka siitä, että tähän kysymykseen vastataan oikealla tavalla.
Mikä sitten on oikea vastaus tähän kysymykseen?
Tietenkin sellainen, joka saa pääomasijoittajan sijoittamaan yritykseen, Tätä vastausta on kuitenkin monesti vaikea tietää. Varsinkaan, jos ei tiedä mitä sijoittaja oikein haluaa. Ja vaikka tietäisikin, joskus saattaa käydä jopa niin, että pääomasijoittaja ei valitettavasti ymmärrä riittävästi sijoitettavasta kohteesta, sen tarjoamista palveluista tai sen kilpailuedusta.
Mutta yksi tekijä käy vastauksena lähes aina tähän arvostuskysymykseen. Ja se on kysyntä. Hyvä kysyntä hiljentää kaiken turhan spekulaation ja pohdinnan siitä, onko yrityksen liiketoiminta jossain vaiheessa niin kannattavaa, että pääomasijoittaja voisi saada yritykseen tekemänsä
sijoituksen takaisin korkojen kera. Hyvä kysyntä auttaa paremmin ymmärtämään ja se saa sijoittajan haluamaan sellaista, joka ei välttämättä olisi edes sijoittajan sijoitusstrategian mukaista.
Jos siis kysyntää on, silloin pääomasijoittajalla on ainakin syy sijoittaa. Ja tällöin sijoittaja joutuu miettimään perusteluita ennemminkin sille, että miksi hän ei sijoittaisi.
Bitcoin ja kysyntä
Bitcoinin hinta on tätä kirjoitettaessa jo hyvin lähellä kaikkien aikojen huippua. Edellinen huippuhinta saavutettiin vuonna 2017, mutta silloin Bitcoinin kysyntä saattoi ehkä perustua enemmän spekulatiiviseen kysyntään kuin vakaammalla pohjalla olevaan kysyntään. Alfred Marshallin vuonna 1890 kirjassaan Principles of Economics esittämä ja jalostama kysynnän ja tarjonnan laki on yksi talousteorian keskeisimmistä malleista: Kysynnän noustessa hinnan tulisi myös nousta.
On tietysti ymmärrettävää, että Bitcoinin kurssin oletetaan nousevan, jos kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Sijoituskohteen kysyntä ei kuitenkaan sellaisenaan selitä aivan kaikkea arvonmuodostuksesta. Tuleekin huomioida, että minkälaisia sijoituskohteeseen sijoittaneet
sijoittajat oikein ovat, jotta saataisiin selvyys kysynnän todellisesta voimakkuudesta.
On selvää, että esimerkiksi tavallinen vähittäissijoittaja (retail investor) ajattelee eri tavalla kuin insititutionaalinen ammattisijoittaja. Tavallisen sijoittajan ei tarvitse noudattaa omassa sijoituspolitiikassaan esimerkiksi sijoitusrahastoja koskevaa lainsäädäntöä tai muuta viranomaisohjeistusta yhtä tarkkaan. Tavallisen vähittäissijoitajan ei tarvitse myöskään jatkuvasti myydä ajatusta uudenlaisesta ja hyvin paljon riskiä sisältävästä sijoituksesta niin hänen henkilöstölleen sekä omistajilleen kuin myös hänen asiakkailleen. Institutionaalisen sijoittajan kuten esimerkiksi sijoitusrahaston sen sijaan tulee näin tehdä. Institutionaalinen sijoittaja on myös itse vastuussa oman työpaikkansa säilymisestä, asiakkaiden ja omistajien varoista, työntekijöistään sekä myös oikeudellisessa vastuussa toiminnastaan viranomaisen suuntaan.
Grayscale Investments
Mitä tulee Bitcoinin kysyntään, niin viime kuukausien aikana institutionaaliset sijoittajat näyttävät vihdoin löytäneen Bitcoinin. Digitaalisiin valuuttoihin sijoittavat varainhoitotalot kuten Yhdysvaltalainen Grayscale Investments ja EU-alueella toimiva CoinSharesis ovat sijoittaneet jo kohtalaisen pitkän aikaa suuria määriä asiakasvarojaan Bitcoiniin.
Grayscale Investingillä on lokakuun 2020 tiedon mukaan Bitcoin Trust-rahastossaan jo 6,5 miljardin dollarin asiakasvarallisuus sijoitettuna Bitcoiniin.
Paypal
Tämän lisäksi Paypal, joka on yksi maailman suurimmista nettimaksunvälittäjistä, osti marraskuun Pantera Capitalin raportin mukaan melkein 70 % uusista louhituista bitcoineista. Tämän lisäksi myös maksunvälittäjä Sqauren Cash Appin tiedetään jo aikaisemmin ostaneen jo useamman vuoden ajan n. 40 % uusista louhituista bitcoineista.
Kysyntää siis Bitcoinille on: institutionaalista kysyntää. Se alkaa olla jo nyt hyvin selvää. Mutta entäpä se kysymys, että mihin Bitcoinin viime aikojen korkea hinta oikein perustuu?
Kysymys on haastava, mutta ainakin viimeisten kuukausien hinnannousun voidaan selittyvän kysynnän kasvulla. Eli kysyntä on ainakin yksi hyvin selkeä selittävä tekijä Bitcoinin nousevalle hinnalle. Se yleensä riittää ainakin lyhyeksi ja konkreettiseksi selitykseksi pääomasijoittajalle.
Bitcoinin riskit
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei institutionaalinen kiinnostus Bitcoiniin tarkoita sitä, että Bitcoin olisi sijoituskohde ilman riskejä. Ei todellakaan. Institutionaalisten sijoittajien suuret sijoitukset Bitcoiniin eivät tee Bitcoinista automaattista kurssirakettia, joka rikkoisi uusia hintahuippuja jatkuvalla syötöllä joka vuosi. Mikäänhän ei takaa, että sijoitusrahastot tulisivat pitämään sijoituksensa kryptovaluutoissa myös jatkossa. Mikään ei myöskään takaa sitä, että institutionaalisesti sijoitetun asiakasvarallisuuden sijoittaminen Bitcoin-indeksiosuusrahastoihin (etf:t) tai erilaisiin Bitcoin-johdannaistuotteisiin tarkoittaisi, että Bitcoinin hinta samalla nousisi. Bitcoinin hinnan tuleva kehitys on edelleen spekulaatiota. Se tulee aina muistaa.
Bitcoinin jatkuvasti nousevaa hintaa insititutionaaliset sijoittajat eivät siis takaa, mutta tasaisen kysynnän ne voivat sen sijaan Bitcoinille luoda. Tämän lisäksi instituutiot ovat tehneet omalla läsnäolollaan kryptovaluuttamarkkinoilla Bitcoinista ehkä entistä uskottavamman sijoituskohteen.
Entäpä sitten se tarjonta?
Bitcoinien tarjonta on edelleen rajoitettu 21 miljoonaabitcoiniin. Tällä hetkellä niistä on louhittu 18,5 miljoonaa kappaletta, joka tarkoittaa 88,35 % kaikista bitcoineista. Jäljellä puolestaan on vielä 2,45 miljoonaa bitcoinia, joka on 11,65 % kaikista bitcoineista. Bitcoinin tarjonta ei siis nouse. Bitcoinin kysyntä on kuitenkin ollut viime kuukausien osalta kasvussa. Jatko näyttää, tuleeko kysynnän kasvu pysymään vastaavanlaisena myös tulevina kuukausina. Kysyntää siis on, mutta tarjonta rajoitettu. Tästä voisikin olettaa, että Bitcoinin viime kuukausien hinnannousu ja sitä kautta arvostus sijoituskohteena selittyy ainakin osittain kasvaneella kysynnällä ja nimenomaan institutionaalisella kysynnällä.
Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua!
Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen.
Lue myös
Mihin Bitcoinin hinnannousu oikein perustuu?
Osa 1: Institutionaaliset sijoittajat
Osa 3: Oma maailma, omat säännöt
Kirjoittaja on Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.
