Hajautettu rahoitus: Ethereum ja kilpailevat protokollat

Sisällysluettelo

••••••••••

Tämä artikkeli sukeltaa hajautetun rahoituksen (DeFi) käsitteisiin, lohkoketjun eri kerroksiin ja skaalauksen trilemmaan. Lisäksi perehdymme alan markkinajohtaja Ethereumiin ja sen potentiaalisiin kilpailijoihin.

Mitä on hajautettu rahoitus?

Hajautettu rahoitus, lyhennettynä DeFi (Decentralized Finance), on noussut yhdeksi johtavista kasvuajureista blockchain-toimialalla. DeFi:ä voidaan kuvailla hajautettujen sovellusten muodostamaksi klusteriksi, joka perustuu lohkoketjuteknologiaan (blockchain technology).

Verrattuna perinteisiin keskitettyihin rahoituspalveluihin hajautetun rahoituksen arvolupauksena on ratkaista lähtemättömät haasteet liittyen perinteiseen rahoitusalaan. Suurimpina perinteisen rahoitustoimialan heikkouksina on pidetty yksittäisiä haavoittuvuuspisteitä, kontrollia, vallan monopolia ja byrokratiaa.

Rahoituspalveluiden hajautus voidaan saavuttaa älysopimusten (smart contracts) avulla, joissa sopimuksen säännöt on sulautettu sopimuksen koodiin ja niitä sovelletaan automaattisesti. Kaikki transaktiodata säilötään hajautettuun tilikirjaan (distributed ledger). Kyseinen prosessi varmistaa ettei yhdelläkään osapuolella ole yksipuolista kontrollia transaktioihin, mikä mahdollistaisi sensuurin ja mahdolliset häirinnät.

Lohkoketjun eri kerrokset ja skaalauksen trilemma

Hajautetun rahoituksen sovelluksia operoidaan eri kerroksissa, joita kutsutaan yleisesti nimellä Layer-1 ja Layer-2. Kerros yksi tarkoittaa varsinaista lohkoketjua, kun taas kerros kaksi on skaalaukseen käytetty ylempi kerros.

Skaalauksen trilemma

Kryptovaluuttojen ja lohkoketjusovellusten kasvuvauhti on ollut huimaa ja pelkästään Bitcoinin markkina-arvo on noussut vuoden 2016 parista miljardista US-dollarista nykyiseen yli 800 miljardiin. Transaktiomäärän lisääntyessä huomio keskittyy verkon skaalautuvuuteen ja miten palveluita pystytään tarjoamaan tehokkaasti entistä suuremmalle käyttäjämäärälle.


Hajautetun rahoituksen skaalaus näyttää törmäävän alustasta riippumatta trilemmaan, jossa kilpailevat desentralisaatio, skaalautuvuus ja turvallisuus. Skaalauksen trilemman mukaisesti lohkoketjualusta voi fokusoitua ainoastaan kahteen kolmesta ominaisuudesta, jolloin lopullinen toteutus on aina kompromissi. Referenssinä Bitcoin-verkko on hyvin turvallinen ja hajautettu, mutta haastava skaalata. Skaalauksen trilemmaa yritetään ratkaista erilaisilla kerroksen yksi (L1) ja kaksi (L2) protokollilla.

Kerros yksi (L1)

Kerroksella yksi tarkoitetaan lohkoketjuprotokollia kuten Bitcoin (BTC) ja Ethereum (ETH). Ensimmäisen kerroksen lohkoketjuprotokollat ovat pitkälle perustuneet PoW-konsensusmekanismiin (Proof-of-Work), mikä on turvallinen mutta jokseenkin hidas. Laskentatehoon perustuvaa PoW-mekanismia on myös kritisoitu energiankulutuksesta, vaikka se pystyy hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä.

Kerroksen yksi skaalautuvuutta on yritetty tehostaa siirtymällä PoS-konsensusmekanismiin (Proof-of-Stake), joka perustuu laskentatehon sijaan omistusosuuteen. PoS-protokollan odotetaan parantavan skaalausta, mutta samalla siihen sisältyy turvallisuuteen liittyviä kompromisseja. PoS-protokollan rakenne on myös keskitetympi kuin PoW-protokollan.

PoS:n lisäksi kerrosta yksi yritetään skaalata sharding-tekniikalla, joka hajoittaa transaktiot pienemmiksi palasiksi. Näitä sirpaleita, eli “shardeja” prosessoidaan rinnakkain lohkoketjussa, mikä mahdollistaa usean transaktion prosessoinnin verkossa samaan aikaan.

Kerros kaksi (L2)

Kerroksella kaksi (L2)  tarkoitetaan ensimmäisen kerroksen (L1) päälle rakennettua verkkoa tai teknologiaa ja tunnetuin L2 lienee Bitcoinin Lightning Network (LN). Kerroksen kaksi ratkaisuita käytetään erityisesti PoW-protokollien skaalaukseen. Suosituimpia L2-teknologioita ovat sisäkkäiset lohkoketjut, valtakanavat ja sivuketjut.

Valtakanavat (state channels) käyttävät kahdensuuntaista kommunikaatiota kerroksen yksi ja kaksi välillä, hyödyntäen useita mekanismeja transaktioiden kapasiteetin ja nopeuden kasvattamiseen. Blockstream-yhtiön Liquid Network, Lightning Network ja Ethereumin Raiden Network hyödyntävät valtakanavia. Skaalauksen trilemman näkökulmasta valtakanavat lisäävät kapasiteettia ja nopeutta desentralisaation kustannuksella.

Sivuketjuja (sidechains) käytetään L1-lohkoketjun rinnalla suurten transaktioiden järjestelyyn. Sivuketjut käyttävät ensimmäisestä kerroksesta eroavaa konsensusmekanismia, joka voidaan optimoida skaalaukseen. Tunnetuin sivuketju lienee Bitcoinin päällä operoiva RSK. Sivuketjujen transaktiot eivät ole yksityisiä, vaan ne kirjataan julkiseen lohkoketjuun. Lisäksi sivuketjun rakennus vaatii huomattavat resurssit, koska infrastruktuuri täytyy rakentaa alusta alkaen.

Hajautetun rahoituksen kategoriat ja lukittu arvo

TVL-metriikan (Total Value Locked) mukaan hajautettuun rahoitukseen lukittu kokonaisarvo on 202,32 miljardia US-dollaria, joka jakautuu useaan eri kategoriaan. Suurin näistä kategorioista on hajautetut pörssit (DEX), johon on lukittu $63,6 miljardin arvosta pääomaa. Suurimpia hajautettuja pörssejä ovat mm. Coinmotioniin listattu Uniswap ja hajautettu johdannaispörssi dYdX.

Lainaus on DeFi:n toiseksi suurin kategoria $44,19 miljardin lukitulla arvollaan. Yksi tunnetuimmista lainausalustoista on suomalaistaustainen avoimen lähdekoodin alusta Aave, joka on flash-lainojen edelläkävijä. Kolmanneksi suurin kategoria on tuottoprotokollat, eli yield-protokollat, $22,19 miljardin TVL-arvollaan.


Neljänneksi suurin kategorian on algoritmiset vakausvaluutat $17,58 miljardin arvolla. Protokollat kuten Frax Finance ovat onnistuneet algoritmisen vakausvaluutan ylläpidossa ja Fraxiin on lukittu arvoa jo $2,27 miljardin edestä. Hieman yllättäen staking on vain $11,35 miljardin arvoinen kategoria, noin neljäsosa lainauksen kokoluokasta.

Ethereum, alan pioneeri

Fokus: Puristinen desentralisaatio

Haasteet: Transaktioiden kalleus, skaalaus

Ethereum on perinteikäs hajautetun rahoituksen alusta, jonka tarina ulottuu vuoteen 2015. Alunperin Vitalik Buterinin ja Gavin Woodin perustaman Ethereumin arvolupaus kiteytyi “maailman tietokone” -konseptiin ja sen nähtiin mahdollistavan kaikkien hajautettujen sovellusten operoinnin yhdellä alustalla.

Sittemmin Ethereumin narratiivia on päivitetty ja vuonna 2017 alusta mahdollisti kuuluisat ICO-rahoituskierrokset. Ethereum toimii alustana hajautetuille sovelluksille (decentralized application, dapp) ja viime aikoina erityisesti NFT-taiteelle (non-fungible token).

EIP-1559 -päivityksestä lähtien Ethereumin tarjontaa on karsittu voimakkaasti, tavoitteena tehdä Etheristä niukempi kryptovaluutta. Ethereumin voidaan katsoa jäljittelevän jopa Bitcoinin niukkuusperiaatetta, mikä lienee hyvä strategia. 

Niukkuutta tavoitellaan transaktiomaksujen järjestelmällisellä poltolla (burn) ja Ethereumin tarjonnan arvioidaan saavuttavan huippunsa heinäkuussa 2022. Tarjonnan arvoidaan huipentuvan 118,5 miljoonaan Ether-yksikköön.

Ethereumin kanssa kilpailevat protokollat

Hajautetun rahoituksen pioneeri Ethereum on $327,18 miljardin markkina-arvollaan toimialan ehdoton johtaja ja sillä on poikkeuksellinen ensimmäisen toimijan etu. DeFi-kenttä käy kuitenkin kuumana ja uusia “Ethereumin tappajia” nousee kuin sieniä sateella. Kun Ethereum on siirtymässä PoW-protokollasta PoS-protokollaan, lähes kaikki sen kilpailijat ovat jo PoS-pohjaisia.

Ethereumin kolme potentiaalisinta haastajaa ovat Cardano (ADA), Solana (SOL) ja Avalanche (AVAX). Näistä kolmesta Cardano ja Solana ovat markkina-arvoltaan hyvin lähellä toisiaan. Joukon nuorin Avalanche on markkina-arvoltaan 10 miljardia muita pienempi. Markkina-arvo on kuitenkin vain yksi suppea metriikka alustojen pisteytykseen ja potentiaalisen Ethereum-haastajan kartoitus vaatii syvempää tutkimusta.

Cardano (ADA)

Fokus: Nopeus, skaalattavuus

Haasteet: Alustan kehityksen hitaus, devaajayhteisön pieni koko

$32,87 miljardin dollarin markkina-arvon Cardano on hajautettu open source -ekosysteemi, joka pyrkii kehittämään kilpailevaa älysopimusalustaa Ethereumille. Cardanon lähestymiskulman sanotaan olevan tieteellisempi kuin Ethereumin ja kehitystyö perustuu tieteelliselle tutkimukselle. Cardanon perustaja on kuuluisa ohjelmistoinsinööri Charles Hoskinson, joka teki aiemmin uraa Ethereumin parissa.

Cardanon transaktiokulut ovat pienet verrattuna Ethereumiin ja sen kapasiteetti riittää 270 transaktioon sekunnissa, joka on 20 suurempi kapasiteetti kuin Ethereumilla. Cardano on kolmesta Ethereum-haastajasta vanhin ja projekti lanseerattiin jo syyskuussa 2017. Ottaen huomioon alustan iän sen kehitystyö on ollut suhteellisen verkkaista ja kehittäjäyhteisö on suppeahko verrattuna Ethereumiin. Cardanolla on kuitenkin vankka asema DeFi-protokollien keskuudessa.

Solana (SOL)

Fokus: Äärimmäinen transaktionopeus, kehittäjäyhteisö

Haasteet: Turvallisuus, keskitetty rakenne

Solana oli ehdottomasti yksi retail-segmentin suosikkitokeneista vuonna 2021 ja ne onnekkaat, jotka holdasivat tokenia tammikuun alusta joulukuun loppuun saivat pääomalleen > 11 000 prosentin tuoton. Solanan päälle alkoi kuitenkin kertyä tummia pilviä, kun verkko joutui useiden palvelunestohyökkäysten (DDoS) uhriksi. Nämä hyökkäykset lamaannuttivat verkon nolosti useiden päivien ajaksi ja paljastivat alla makaavan keskitetyn rakenteen.

Solana-verkko on hyvin nopea ja sen kapasiteetti on 65 000 transaktiota sekunnissa, mikä on täysin eri tasolla kuin Ethereumin 15 tx/s. Peilaten Solanaa slaalauksen trilemmaan on selvää, että alusta on painottanut nopeutta desentralisaation ja turvallisuuden kustannuksella. Solana on huomattavasti keskitetympi kuin Ethereum ja jotkut analyytikot arvioivat sen operoivan käytännössä Amazonin AWS:n päällä.

Avalanche (AVAX)

Fokus: Skaalattavuus

Haasteet: Edelleen testiverkossa, ei koeteltu

Markkina-arvoltaan joukon pienin ja nuorin alusta Avalanche herättää tällä hetkellä suurta kiinnostusta sijoittajien keskuudessa. Avalanche syntyi arvostetun Emin Gün Sirerin sekä Cornellin yliopiston yhteistyöprojektina ja se lupaa taklata lohkoketjujen perinteisiä haasteita kuten heikkoa skaalautuvuutta.

Nykyisessä testiverkossa Avalanche kykenee yli 4500 transaktion settlaukseen sekunnissa, mutta tuotantovalmiin verkon luvataan yltävän jopa 20 000 per sekunti. Poiketen muista lohkoketjuista Avalanche ei käytä mitään L2- tai sharding-ratkaisuja vaan kaikki operointi hoidetaan sen ensimmäisessä kerroksessa. Vielä testivaiheessa oleva Avalanche lupaa myös parantaa eri ketjujen yhteentoimivuutta.

Tässä raportissa nyt esitellyistä protokollista Ethereumia (ETH), Aavetta (AAVE) ja Uniswapia (UNI) voi hankkia suoraan Coinmotionin alustalta. Mikäli eksoottisemmat protokollat kuten Cardano (ADA), Solana (SOL), Avalanche (AVAX) tai dYdX (DYDX) kiinnostavat, niitä voi ostaa Coinmotionin Coinmotion Wealth -palvelun kautta.

coinmotion logo

Not a Coinmotion user yet?
Sign-up for a free account right now!