Tämä artikkeli käsittelee kryptovaluuttoihin liittyviä myyttejä, jossa vuorossa on no-coinereiden ja kryptosijoittajien klassinen kädenvääntö: Onko Bitcoin pyramidihuijaus?
Bitcoinia on kutsuttu vuosien varrella, milloin kuplaksi, milloin rikollisten rahanpesuvälineeksi ja milloin ponzi- tai pyramidihuijaukseksi. Tässä artikkelissa keskitymme murtamaan etenkin viimeksi mainitun myytin.
On totta, että Bitcoin on korkean riskin sijoitus, jonka hinta on historian saatossa useamman kerran romahtanut yli 50 prosenttia edellisistä huipuista. Se itsessään ei kuitenkaan tee Bitcoinista vielä pyramidihuijausta. Onko Bitcoin pyramidihuijaus?
Mikä on pyramidihuijaus?
Pyramidihuijaus, Ponzi-huijaus, pyramidipeli, verkostomarkkinointi. Nimityksiä on monta, mutta niitä kaikkia yhdistää rahankeräyksen laittomuus.
Pyramidihuijauksen tarkoituksena on kerätä rahaa verkoston perustajille ja ajoissa liittyneille niiltä, jotka liittyvät verkostoon myöhemmin. Miksi kukaan lähtisi sellaiseen mukaan? Koska pyramidihuijaukset ovat usein naamioituja lailliseksi liiketoiminnaksi ja huijattavat, eli verkostoon myöhemmin liittyneet luulevat, että raha on täysin laillisesti hankittua. Huijattavilla luvataan usein huomattavaa tuottoa sijoituksilleen.
Huijarit käyttävät uusien sijoittajien rahaa maksaakseen tuottoa aiemmin liittyneille sijoittajille. Näin huijarit saavat luotua illuusion kannattavasta liiketoiminnasta ja rakentavat luottamusta sijoittajiin. Sijoittajat ottavat tietenkin tuotot vastaan kyselemättä ja se motivoi heitä rekrytoimaan verkostoon lisää sijoittajia lähipiiristään.
Pyramidihuijauksesta käytetään usein termiä Ponzi-järjestelmä. Se on sijoitushuijaus, joka on saanut nimensä 1920-luvulla useita sijoittajia huijanneen Charles Ponzin mukaan.
Bitcoin on korkean riskin sijoitus, mutta siinä on monia ominaisuuksia, jotka eivät sovi Ponzi-suunnitelmaan tai huijaukseen.
Miten pyramidihuijaus tai Ponzi-järjestelmä toimii?
Oletetaan, että olet osallistunut hyvissä ajoin pyramidihuijaukseen. Sinulle on luvattu 20 prosentin vuosituottoa sijoituksillesi, joten päätät sijoittaa 500 euroa.
Huijari käyttää 500 euroasi sinua aiemmin liittyneiden sijoittajien tuottojen maksamiseen. Sinua ennen liittyneet siis saavat todellakin tuottoa sijoituksille. Huijarin on nyt saatava useampia ihmisiä liittymään verkostoon, jotta järjestelmä pysyisi toiminnassa. Uusia sijoittajia ei kuitenkaan tullut tarpeeksi ja epäilykset alkoivat herätä – niinpä huijari hylkäsi pyramidihuijauksen ja katosi 500 eurosi kanssa.
Pyramidihuijauksia yhdistää usein luvatut tuotot, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta. Jos sinulle siis luvataan huomattavasti suurempaa tuottoa kuin mitä osakemarkkinoilta saisi vuodessa, kyseessä voi olla pyramidihuijaus.
Suomessakin on ollut joitain pyramidihuijauksia, joista suurin ja tunnetuin on Wincapita. Wincapita mainosti itseään sijoitusklubina, johon pääsi mukaan vain kutsuttuna ja sijoittamalla huomattavan suuria summia – huijauksen loppuvaiheilla jopa tuhansia euroja. Wincapita toimi pyramidihuijaukselle epätavallisen pitkään; verkkosivut olivat toiminnassa jopa kolme vuotta.
Wincapita lupasi jopa 400 prosentin vuosituottoja, joiden väitettiin syntyvän valuuttakaupoilla. Wincapitan pyramidihuijaukseen osallistui jopa 10 tuhatta henkilöä ja verkostossa liikkua rahaa lähes sata miljoonaa euroa. Pyramidihuijaus paljastui ja verkkosivut suljettiin vuonna 2008, kun se ei voinut enää maksaa luvattuja tuottoja.
Lue Helsingin Sanomien uutinen Wincapitasta.
Pyramidihuijaus ja kryptovaluutat
Kryptovaluuttamarkkina on täynnä sijoitusmahdollisuuksia. Keskimääräinen kryptosijoittaja tietää hyvin, että krypto- ja lohkoketjuteknologian innovatiivinen luonne tuovat hurjasti potentiaalia sijoitustuotoille, erityisesti niillä aloilla, jotka pyrkitävät viemään kryptovaluutat valtavirtaan.
Kokenut kryptosijoittaja kuitenkin ymmärtää, että tämä yleinen käsitys ruokkii kaikenkokoisia huijauksia toimialalla. Kryptovaluuttamarkkina on reguloinnin puutteen ansiosta sijoittamisen villi länsi – huijarit voivat tarjota sumeita ja epärealistisia sijoitusratkaisuja sijoittajille, joihin hyväuskoiset sijoittajat helposti lankeavat. Tätä ei helpota lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen toiminnan monimutkaisuus. Moni sijoittaja näkee kryptovaluuttojen hurjan kurssinousun ja antaa tunteiden ottaa vallan.
Huijauksissa hyödynnetään kryptovaluuttojen nousupotentiaalia, “seuraavan Bitcoinin” löytymistä ja yleistä tietotaidon puutetta kryptoteknologian perusteista.
Kryptopyramidihuijauksen tapauksessa huijarit voivat perustaa kuvitteellisen kryptoyrityksen ja houkuttella sijoittajia erilaisilla tarinoilla ja pseudotilastoilla. Kryptovaluuttojen tuottoisa historia helpottaa epärealististen voittojen markkinointia yleisölle, joka ei ymmärrä syvällisesti kryptovaluuttojen toimintaa. Huijarit käyttävät yhtä vahvinta ihmisen tunnetta hyväkseen – ahneutta. Sijoittajat ovat usein digitaalisten omaisuuserien tuottopotentiaalin häikäisemiä, eivätkä edes tule ajatelleeksi mahdollista pyramidihuijausta.
Kryptopyramidihuijauksen tunnuspiirteet:
- Lupaus nopeasta ja riskittömästä sijoitustuotosta markkinaolosuhteista riippumatta.
- Taustalla olevat sijoitus- tai liiketoimintamallit ovat esitetty erittäin monimutkaiseksi ja niiden väitetään olevan liian hankalia selittää.
- Pääsy asiakirjoihin, jotka voisivat todistaa yrityksen laillisuuden, olemassaolon ja legitimiteetin, on evätty sijoittajilta.
Sijoittajien harmiksi kryptopyramidihuijauksen vetäjät osaavat peittää hienovaraisesti nämä kriittiset seikat ja manipuloida sijoittajien tunteita. Siksi pyramidihuijaukset kukoistavat edelleen niin kryptomarkkinalla kuin sen ulkopuolellakin.
Tunnettuja kryptopyramidihuijauksia
OneCoin
OneCoin on luultavasti yksi tunnetuimmista ja pisimpään toimineista kryptopyramidihuijauksista, joita kryptomarkkinalla on nähty. OneCoinilla ei edes ollut omaa lohkoketjua takanaan ja silti huijarit onnistuivat viemään lähes 6 miljardia dollaria sijoittajilta ympäri maailmaa.
OneCoinin päähahmona toimi bulgarialainen huijari Ruja Ignatova, joka tunnettiin lempinimellä Cryptoqueen, eli kryptokuningatar. Hän onnistui houkuttelemaan Onecoiniin sijoittajia vuosien 2014 ja 2019 välillä markkinoimalla Onecoinia “Bitcoinin tappajana” ja kryptomarkkinoiden kuumimpana innovaationa.
Liiketoiminnan alla monitasoinen verkostomarkkinointijärjestelmä, jossa jäseniä kompensoitiin käteisellä ja Onecoinilla aina, kun he saivat järjestelmään mukaan uusia sijoittajia. Itse markkinointistrategia ei ole laiton – monet lailliset yritykset ja kryptovaluuttaprojektit käyttävät samanlaista referral-markkinointia. Ongelmana oli se, että Onecoinilla ei ollut omaa lohkoketjua. Aina kun sijoittajat saivat tai ostivat Onecoinia, heillä oli arvotonta kryptovaluuttaa, jota ei käytännössä ollut edes olemassa.
Yhdysvaltain hallitus varoitteli sijoittajia vuosia ja lopulta rajoitti yrityksen toimintaa ja nosti syytteitä. Perustaja Ruja Ignatova oli tähän mennessä kuitenkin kadonnut varojen kanssa, eikä häntä koskaan saatu kiinni.
Bitconnect
Toinen suuri ja tunnettu kryptopyramidihuijaus (ja kenties yksi legendaarisimmista kryptomeemeistä) on Bitconnect. Vuonna 2016 lanseerattu Bitcoinin lainauspalvelu lupasi 40 prosentin kuukausituottoja. Sijoittajien oli ostettava BCC-tokeneita ja lukittava ne alustalle.
Bitconnect nousi viimeistään kaikkien kryptosijoittajien huulille vuonna 2017, kun yhtiö piti ensimmäistä vuosittaista seremoniaansa Thaimaan Pattayalla. Bitconnectin innokkaan sijoittajan, Carlos Matosin, pitämä puhe meni viraaliksi ja siitä syntyneet meemit naurattavat edelleen tänäkin päivänä.
Vuonna 2018 Yhdysvaltain viranomaiset julistivat Bitconnectin Ponzi-huijaukseksi ja vaativat sitä lopettamaan toimintansa. Sijoittajat menettivät Bitconnectiin globaalisti yli 3,5 miljardia dollaria, kun Bitconnect-tokenin hinta romahti yli 90 prosenttia.
Innokas Bitconnect-promoottori Carlos Matos meni viraaliksi vuonna 2017 pitämänsä puheen jälkeen. Lähde: Youtube.
Onko Bitcoin pyramidihuijaus?
Vastataksemme tähän kysymykseen, kerrataanpa pyramidihuijauksen määritelmä: pyramidihuijaus on liiketoimintamalli, joka värvää jäseniä lupaamalla heille palkkiota tai tuottoa muiden ihmisten rekrytoinnista.
Onko Bitcoin spekulatiivinen sijoituskohde, jonka hinta perustuu kysyntään ja tarjontaan? Kyllä. Onko Bitcoin pyramidihuijaus? Ei. Sijoittajalle ei luvata taattua tuottoa Bitcoin-kolikoiden ostamisesta tai muiden ihmisten rekrytoinnista. Bitcoin-sijoittajat yksinkertaisesti uskovat sen arvonnousupotentiaaliin tai taustalla olevan teknologian arvoon. Täysin sama pätee esimerkiksi spekulatiiviseen osakesijoittamiseenkin. Ei se tee osakeyhtiöstä pyramidihuijausta.
Miksi Bitcoinia kutsutaan pyramidihuijaukseksi?
Skeptikot ovat leimanneet Bitcoinin pyramidihuijaukseksi sen alkuajoista lähtien ja edelleen voi törmätä suurtenkin mediatalojen uutisotsikoihin, jotka väittävät Bitcoinin olevan maailman suurin pyramidihuijaus. Skeptikot väittävät, että Bitcoinilla ei ole mitään käyttötarkoitusta ja ainoa tapa, jolla sen arvo voi nousta, on, jos yhä useampi ihminen ostaa sitä nostaen sen hintaa. On totta, että Bitcoinin arvo perustuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan dynamiikkaan, mutta tekeekö se siitä pyramidihuijauksen? Otetaan selvää.
Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja on lukemattomia kertoja kutsuttu pyramidihuijaukseksi niin yksittäisten skeptikkojen kuin suurien talousjulkaisuidenkin toimesta. Kriitikoiden väitteet tosin usein pohjautuvat mielipiteisiin, joiden perustelut kertovat siitä, ettei kirjoittaja täysin ymmärrä kryptoteknologiaa.
Toinen asia, joka on hyvä huomata, on median epäjohdonmukaisuus – lyhyessä ajassa samalta mediatalolta saattaa tulla kaksi täysin vastakkaista narratiivia. Toisen mukaan kryptovaluutat ovat pyramidihuijaus ja toinen perustelee miksi ne eivät ole. Alla esimerkki tunnetun talouslehden Financial Timesin uutisista, jotka on julkaistu 17 päivän sisällä toisistaan.
Syitä tällaiselle on monia. Ensinnäkin narratiivi riippuu hyvin vahvasti artikkelin kirjoittajasta – jos kirjoittajalla on henkilökohtaisia huonoja kokemuksia kryptovaluutoista ja on esimerkiksi joutunut pyramidihuijauksen uhriksi, hän löytää kyllä lähteitä tukemaan negatiivista mielipidettään. Toinen merkittävä syy on se, että valtaosa uutismedioiden lukijoista tulee hakukoneiden, kuten Googlen kautta. Heille on eduksi se, että etsipä lukija mitä tahansa kryptovaluutoista, oma uutinen nousee hakukoneen ensimmäiselle sivulle. Näin yritys maksimoi sivuilleen tulevan liikenteen määrän.
Kryptoyhteisön keskusteluissa voi usein nähdä käytettävän lyhennettä “DYOR” (do your own research) eli tee oma taustatyösi. Tämä pätee luonnollisesti kaikkeen sijoittamiseen, mutta koska kryptovaluutoista liikkuu niin paljon väärää tietoa, se koskee kryptosijoittamista erityisen vahvasti. Ei siis kannata suoraan uskoa suurien mediatalojen uutisia, olivatpa ne kryptovaluuttamyönteisiä tai eivät. Kirjoittajat ovat vain harvoin aiheen asiantuntijoita. Kun pohjaat sijoituspäätöksesi itsetekemääsi tutkimukseen, voit nukkua yösi paremmin.
Miten Bitcoin toimii?
Se, että Bitcoin on riskialtis ja spekulatiivinen sijiotuskohde, ei tee siitä huijausta. Bitcoin perustuu hajautettuun lohkoketjuteknologiaan – mikään yksittäinen taho ei voi kontrolloida Bitcoinia tai sen tarjontaa. Bitcoin-verkkoa ylläpitävät tuhannet louhijat ympäri maailmaa, jotka vahvistavat verkossa tehtyjä tapahtumia ja luovat louhimalla uusia Bitcoineja. Tätä kutsutaan Proof of Work -konsensusmekanismiksi.
Bitcoinia ei vain synny tyhjästä – louhijat käyttävät sen louhimiseen louhintalaitteita, jotka kuluttavat energiaa, samoin kuin esimerkiksi kullan louhinta. MicroStrategyn toimitusjohtaja Michael Saylor on sanonut, että “Google on se, mitä tapahtuu, kun yhdistämme tietoenergian ohjelmistoverkkoon. Jokainen ymmärtää tämän. Bitcoin on se, mitä tapahtuu, kun yhdistämme rahaenergian ohjelmistoverkkoon. Harva ymmärtää tätä.”
Bitcoinin kehittäjä, pseudonyymi Satoshi Nakamoto rakensi Bitcoinin niin, että sen maksimitarjonta voi olla ainoastaan 21 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä uusia Bitcoineja syntyy 6,25 kappaletta noin 10 minuutin välein ja hieman yli 19 miljoonaa kappaletta on louhittu. Sisäänohjelmoidun inflaatiomekanismin ansiosta louhintatahti puoliintuu neljän vuoden välein, joten viimeinen Bitcoin tullaan louhimaan arviolta vuonna 2140.
Bitcoinin arvoon vaikuttavat puhtaasti kysyntä ja tarjonta. Mitä houkuttelevampana sijoittajat näkevät sen sitä enemmän arvo nousee, ja päin vastoin. Edellä mainittu puoliintumismekanismi on historiallisesti toiminut vahvana Bitcoinin hinnannousun ajurina. Se johtuu siitä, että markkina on ymmärtänyt Bitcoinin liikkeellelaskutahdin supistuneen puolella. Kun tarjonta laskee ja kysyntä joko pysyy samana tai kasvaa, taloustieteiden teorian mukaan myös hinta nousee.
Lue myös: Mistä Bitcoinin arvo syntyy?
Yhteenveto
Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat tunnettuja volatiliteetistaan. Jotkut yksittäiset kryptovaluutat ovat laskeneet 90 % tai enemmän kaikkien aikojen huipuistaan. Nämä pitkittyneet hintojen laskut saavat jotkut sijoittajat pohtimaan, olivatko skeptikot sittenkin oikeassa. Se on täysin ymmärrettävää.
Jouduimmeko me kaikki vain valtavan huijauksen uhreiksi? Emme. Jos Bitcoin olisi huijaus, sen takana olisi vihamielinen henkilö tai ryhmä, joka hyötyisi aktiivisesti järjestelmästä. Yksi Bitcoinin peruspilareista on se, että se on hajautettu – ei välikäsiä eikä keskitettyä organisaatiota sen takana. Bitcoin ei sovi pyramidihuijauksen määritelmään.
Yksinkertaisesti sanottuna rahan sijoittamisella korkean riskin sijoitukseen ja huijatuksi tulemisen välillä on valtava ero. Bitcoinin hinta on aina toipunut rajuistakin laskuista, eikä sen takana ole Charles Ponzi -tyylistä hahmoa, joka koittaisi huijata ihmisiltä rahat pois. Bitcoin on uudenlainen rahateknologia, joka mahdollistaa omana pankkina toimimisen ilman välikäsiä. Kuka tahansa voi omistaa Bitcoinia.
Teksti on alun perin julkaistu sisarsivustollamme Bittirahassa.
Tutustu alaa puhuttaneisiin aiheisiin kattavammin
Aloita sijoittaminen jo tänään Bitcoin Litecoin Ethereum AAVE USDC Stellar Ripple
Liity Coinmotioniin ja aloita sijoittaminen minuuteissa!
