Jokaisella supersankarilla on omat vihollisensa. Batmanillä se on Jokeri. He-Manilla se on Skeletor. Ja Sherlock Holmesilla se on professori Moriarty. Näitä vihollisia kutsutaan pääpahiksiksi.
Samalla tavalla eri talousjärjestelmillä voidaan katsoa olevan erilaisia päävihollisia. Esimerkiksi kylmän sodan aikana sosialistiset järjestelmät katsoivat päävihollisekseen kapitalismin ja kapitalistinen järjestelmä puolestaan katsoi päävihollisekseen sosialismin.
Tällainen vastaava vastakkainasettelu näkyy myös sijoitusmarkkinoilla. Ja etenkin sijoittajien keskuudessa. Perinteisesti osakesijoittajat ovat puoltaneet osakesijoituksia raaka-ainesijoituksia turvallisempina sijoituksina perustuen dataan viimeiseltä 30-40 vuoden ajalta. Raaka-ainesijoittajat ovat taas pitäneet raaka-aineita tasaisemmin tuottavina sijoituskohteina osakkeisiin nähden perustuen dataan viimeisten 80-90-vuoden ajalta.
Markkinoilla on myös niitä, jotka puolustavat perinteisiä FIAT-valuuttoja kuten euroa tai dollaria vakaampana valuuttajärjestelmänä verrattuna esimerkiksi kultakantaan pohjautuvaan rahajärjestelmään. Kryptovaluuttapiireissä taas korostetaan kryptovaluuttojen erityisominaisuuksia verrattuna perinteisiin valuuttajärjestelmiin kuten euroon.
Mutta oletko ajatellut asiaa omalla kohdallasi? Sijoittajana? Kuka on päävihollisesi sijoitusmarkkinoilla? Onko se kenties osakkeet, kulta, euro, dollari, Bitcoin tai kenties Jokeri?
Jos et ole ehtinyt asiaa ajattelemaan, niin ei hätää, sillä et tarvitse tällaista ulkoista vihollista. Yleensä sisäisissä vihollisissa on jo ihan riittävästi huolta. Jokaisen suurin vihollinen sijoitusmarkkinoilla yleensä löytyy peiliin katsomalla: Suurimman osan sijoittajista suurin vihollinen sijoitusmarkkinoilla on sijoittaja itse. Tämä jokaisesta meistä löytyvä vihollinen voidaan jakaa kahteen pääpahikseen:
1. Pelko ja
2. Toivo
Pelko
Pelko on yksi ihmiskunnan lamaannuttavimmista tunteista. Kun ihminen pelkää, silloin ihminen ei uskalla eikä pysty toimimaan optimaalisella tavalla. Näin ollen pelon ohjaamana ihminen päätyykin tekemään jotain muuta kuin hän haluaisi ja vähemmän hänelle sopivalla tavalla. Ihminen ei siis pysty ajattelemaan luovalla tavalla, jos hän pelkää.
Sijoitusmarkkinoilla pelko on puolestaan erittäin lamaannuttava tekijä, koska sijoittaminen on luovaa toimintaa: Sijoittaja luo omalla osaamisellaan tuottoja. Jos sijoittaja pelkää, hän ei uskalla toimia. Hän ei uskalla ostaa, myydä tai tehdä yhtään mitään. Tällöin sijoittaja lähinnä vain odottelee, että aika kuluu. Tällainen sijoittaja helposti lamaantuu ja sitä myöten laiskistuu. Ja koska hän ei itse uskalla sijoittaa tai tehdä sijoituspäätöksiä, silloin hän helposti ulkoistaa koko päätöksentekoprosessin jollekin toiselle taholle. Näin sijoittaja kuvittelee ulkoistavansa omat pelkonsa jollekin toiselle taholle. Tämä ei ole mahdollista. Palvelut ja datan hankkimisen sekä treidaamisenkin voi ulkoistaa, mutta pelkoa ei. Se täytyy kohdata. Thich Nhat Hanh kirjassaan Pelko kuvaa muutaman tavan, joilla tämä pelko voidaan kohdata.
Mistä pelko sitten johtuu?
Pelon sanotaan johtuvan tietämättömyydestä. Hyvä esimerkki pelosta oli eräässä suomalaisessa sanomalehdessä. Siinä oli tehty tutkimus kansallisuuksista, joita suomalaiset eivät haluaisi maahansa. Kansat oli siis laitettu pelottavuusjärjestykseen. Korkeat sijoitukset kansoista saivat mm. Afganistan sekä Pohjois-Korea. Kansoista kaikkein pelottavimmaksi ei kuitenkaan valikoitunut mikään todellinen kansa, vaan tutkimukseen oli lisätty keksitty kansallisuus, jonka lukijat olivat valinneet pelottavimmaksi kansallisuudeksi. Tämä kertoo hyvin pelon todellisen olemuksen, joka on tietämättömyys. Kun ei tiedä, silloin mielikuvitus pääsee negatiivisella tavalla vauhtiin.
Jos kerta tietämättömyys on pelon syy, silloin tähän tietämystä on syytä kehittää. Tärkein lääke tähän on ottaa asioista selvää. Osakemarkkinoilta on olemassa tuhansia kirjoja luettavaksi. Raaka-ainemarkkinoiltakin kirjallisuutta on paljon luettavissa varsinkin englannin kielellä. Viime vuosina myös kryptovaluuttoja koskeva kirjallisuus on lisääntynyt. Kryptovaluutoista suomennettua kirjallisuutta on mm. Saifedean Ammouksen Bitcoin Standardi sekä Knut Svanholmin Bitcoin joihin molempiin kannattaa tutustua.
Toivo
Toinen suuri vihollisesi on toivo. Eli tarkemmin ylioptimismi omasta suoriutumisesta markkinoilla. Toivolla on tapana huijata kokematonta sijoittajaa. Sjoitusmarkkinat ovatkin täynnä äkkirikastumisen toivossa eläviä sijoittajia, jotka koettavat huijata markkinaa ylioptimismilla. Eli sijoittaja laatii suunnitelman, joka ei ole realistinen. Tai sijoittaja ei edes laadi minkäänlaista suunnitelmaa ja pelkällä positiivisuuden voimalla löytää muiden sijoittajien hylkimän ja muutenkin aliarvostetun sijoituskohteen, joka yhtäkkiä tekee hänestä rikkaan. Helpommin sanottu kuin tehty.
Jos esimerkiksi sijoittaja asettaa tavoitteeksi, että vuotuinen sijoituksen tuotto osakemarkkinoilla on 100 %, silloin sijoittaja yleensä joutuu turvautumaan pääomasijoituksiin tai osakemarkkinoilla ajoittamaan oikeisiin kohteisiin, ottamaan enemmän riskiä tai harrastamaan tarkkaan valikoitua osakepoimintaa. Tai tilanteessa joutuu odottamaan poikkeuksellista vuotta, jotta tällaisiin tuottoihin voisi päästä käsiksi. Kryptomarkkinoilla tällaiset tuotot ovat kuitenkin olleet mahdollisia jo useiden vuosien ajan johtuen esimerkiksi pitkälti sijoituskohteen volatiliteetistä. Pitää kuitenkin muistaa, että tällaisiin tuottoihin on sisältynyt myös erittäin paljon riskiä. Mikään ei siis ole varmaa.
Ylioptimismilla on kuitenkin tapana toimia niin, että sijoittaja joko yliarvioi omat kykynsä tai hän aliarvioi omat heikkoutensa. Tai sitten hän yliarvioi sijoituskohteen tuottopotentiaalin sekä samalla aliarvioi sijoituskohteen riskit. Näin ollen sijoittaja saattaa harhautua ajattelemaan sijoituskohteestaan pelkkää hyvää, joka tarkoittaa sitä, että sijoittaja rakastuu sijoitukseensa. Rakkaus lajiin on hyvästä, mutta sijoituskohteeseen rakastuminen on vaarallista. Sijoituskohteesta tuleekin päästää silloin irti jos sijoituskohteen tuottopotentiaali ei enää vastaa markkinoiden odotuksia.
Ne sijoittajat, jotka ovat ikuisia optimisteja, yleensä saavat myös markkinoilta hyviä tuottoja. Johtuen pitkälti siitä, että he uskaltavat myös tehdä ratkaisuja markkinoilla. Jos pelkää, mitään ei tapahdu. Jos uskaltaa, silloin tuotot ovat myös mahdollisia. On kuitenkin selvää, että nämä optimistit kuitenkin samalla kokevat markkinoilla suurempia tappioita, jos he eivät ole asettaneet suojauksia niiden varalle.
Tähän ylioptimisiin eli toivoon on myös lääke ja se on sijoitussuunnitelman tekeminen. Jos sijoittaja odottaa esimerkiksi seuraavan vuoden aikana poikkeuksellisen hyviä tuottoja, silloin markkinoilla pitää myös tapahtua jotain poikkeuksellista. Näin ollen jos sijoittaja ei näe sijoitusmarkkinoilla tapahtuvan mitään poikkeuksellista, silloin tuotto-odotuksia on syytä korjata alaspäin mikäli odotukset ovat markkinoiden keskimääräistä tuottoa korkeammat.
Jos sijoittaja taas odottaa jotain tietynlaista tuottoa, on ennen sijoituspäätöksen tekemistä pystyttävä perustelemaan itselleen, mihin tämä tuotto perustuu. Eli mitkä ovat ne tietyt tekijät, jotka mahdollistavat tietynlaisen tuoton. Onko kyse esimerkiksi kokonaismarkkinoiden tilanteen muutoksesta vai onko sijoituskohde esimerkiksi saamassa kilpailuedun omassa segmentissään kilpailijoihin nähden. Silloin poikkeukselliset tuotot voisivat olla perusteltavissa.
Kumpi on sitten pahempi vihollinen – pelko vai toivo?
Sijoitusmarkkinoilla pelko estää suuret tappiot, mutta samalla se voi jopa lamaannuttaa koko sijoittamisen. Eli pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että ei uskalla tehdä yhtään mitään.
Toivo taas tuo niitä voittoja, mutta pahimmillaan se tuo suuria tappiota. Mutta ilman toivoa ja unelmia suurista voitoista ei tapahdu yhtään mitään. Sen vuoksi ripaus toivoa on jokaisella sijoittajalla oltava, jotta ylipäätään voitot olisivat mahdollisia.
Tämän vuoksi sijoitusmarkkinoilla monien päävihollinen on pelko. Ja koska pelkoa voi lievittää tietämyksellä, sijoittajan kannattaakin selvittää asioita etukäteen esimerkiksi alan kirjallisuuteen perehtymällä ennen sijoituspäätöksiä. Et siis tarvitse ulkoista vihollista kuten Jokeria pääviholliseksesi. Sisäisissä vihollisissasi on jo ihan riittävästi työtä.
Muista siis: Lukeminen kannattaa myös sijoitusmarkkinoilla.
Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen.
Mutta toivottavasti näistä opeista oli apua jatkoa parempia tuottoja jahdatessa!
Kirjoittaja on Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.
