Älä tee sijoittamisesta liian vaikeata vaan ajattele kuin Einstein

Sijoittaminen on teoriassa yksinkertaista: Ensin ostat, sitten pidät ja sitten myyt. Eli teoriassa meidän tulee vain huolehtia näistä kolmesta vaiheesta: Osta, pidä ja myy, jonka jälkeen saamme onnistuessamme lopputuloksena voittoa. Ei siis ole kyse mistään ydinfysiikasta. On siis turha menettää yöunia pyöriskelemällä sängyssä keskellä yötä miettien omia sijoituspäätöksiä, koska sijoittaminen on oikeasti näin yksinkertaista.

Mutta jäikö nyt jotain mainitsematta, sillä eihän tämä näin yksikertaista pitänyt olla?

Kyllä. Ehkä jotain jäi tosiaan mainitsematta, sillä vaikka teoriassa sijoittaminen tarkoittaa vain ostamista, pitämistä ja myymistä niin sitä ei monesti kerrota, että mitä sijoittaminen käytännössä tarkoittaa. Seuraavaksi syvennytään keinoihin viedä teoria onnistuneesti käytäntöön.

Sijoittaminen käytännössä

Jos teoriassa sijoittaminen on hyvin yksinkertaista, niin miten sitten käytäntö? Mitä sijoittaminen käytännössä tarkoittaa eli mitä sijoittaminen käytännössä oikein sitten on?

Jos sijoittaminen arkipäiväistetään, niin käytännössä puhutaan meidän todellisesta ajankäytöstä eli siitä paljon käytämme aikaa sijoituspäätöksen tekemiseen ja ennen kaikkia kuinka kuinka järkevästi käytämme tämän kallisarvoisen ajan. Ajankäytössä tärkeintä ei ole niinkään käytetyn ajan määrä vaan sen laatu.

Esimerkkinä voidaan käyttää Nobel-palkitun ydinfyysikon Albert Einsteinin ongelmanratkomistapaa: Eli jos Einsteinilla oli ongelma, jonka hän haluaisi ratkaista ja käytettävissä hänellä olisi aikaa yksi tunti, hän itse käyttäisi ongelman ymmärtämiseen 55 minuuttia ja vain 5 minuuttia ongelman ratkaisemiseen eli toimintaan. Eli ajankäytöstä 92 % tulisi käyttää laadukkaasti ongelman ymmärtämiseen ja vain 8 % ongelman ratkaisemiseen eli toimintaan.

Einstein keskittyi ongelmien ratkaisemisessa pääosin niiden ymmärtämiseen. Samaa ajattelutapaa voi soveltaa myös sijoittamiseen.

Sijoituspäätöksen tekeminen

Sijoituspäätöksen tekeminen on ennen kaikkea ongelmanratkaisua: Milloin ostan, miten pitkään pidän ja milloin myyn. Tämä on kuitenkin vain sitä ongelmanratkaisua, johon tulisi käyttää tunnista vain se 5 minuuttia, kun taas sijoituskohteen ymmärtämiseen meidän tulisi käyttää suurin osa ajastamme eli se 55 minuttia. Tämä voi kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, mutta kannattaa muistaa, että vaikka emme voi hallita aikaa, niin ajankäyttöämme voimme kuitenkin hallita. Meidän tuleekin käyttää oma aikamme laadukkaammin, sillä ongelman ymmärtäminen on sijoitusten osalta laadukasta ajankäyttöä verrattuna lopullisen päätöksen tekemiseen, joka puolestaan on sitä toimintaa, mikä perustuu laadukkaaseen ongelman ymmärtämiseen. Ja tätä laadukasta ongelman ymmärtämistä sijoituspiireissä kutsutaan analyysiksi.

Ihan turhaan siis pyöriskelemme keskellä yötä unta saamatta miettien, että ostammeko, pidämmekö vai myymmekö, kun paljon järkevämpää olisi käyttää se aika sijoituskohteen ymmärtämiseen eli sijoituspäätöksen tekemistä helpottavien faktojen hankintaan.

Bitcoin sijoituskohteena

Jos mietimme bitcoinia sijoituskohteena, tulisi meidän käyttää bitcoinin ymmärtämiseen sijoituskohteena 92 % käytettävissä olevasta ajasta. Puolestaan sijoituspäätöksen tekemiseen eli siihen, että ostammeko, pidämmekö vai myymmekö tulisi meidän käyttää 8 % käytettävissä olevasta ajasta. Tämä ei siis tarkoita, että meidän tulisi välttämättä syvällisesti ymmärtää bitcoinia käsitteenä, ilmiönä tai teknologiana. Ei se toki pahitteeksi olisi, että ymmärtäisimme bitcoinin taustarakenteita kuten teknologiaa paremmin, mutta meidän tulee kuitenkin ymmärtää bitcoinia ennen kaikkea sijoituskohteena, jos sijoitamme kohteeseen nimeltä bitcoin. Jos olemme sijoittamassa bitcoiniin, tulee meidän säilyttää fokuksemme tiukasti siinä, että koetamme ymmärtää bitcoinia sijoituskohteena eikä niinkään käsitteenä, ilmiönä tai teknologiana.

Homman ydin on ajankäytön fokusointi tarkasti siihen mitä olemme tekemässä, jolloin emme keskity muihin liitännäisseikkoihin, jotka voivat olla muuten olennaisia, mutta eivät liity vahvasti sijoituspäätöksen tekemiseen. Aikaa meillä kaikilla on rajallisesti käytössä, joten meidän tulee fokusoida ajankäyttömme, jotta saisimme jotain laadukasta aikaiseksi. Fokusointi on siis erittäin olennainen osa onnistunutta sijoituspäätöstä.

Kuinka tehdä sijoituspäätös esimerkiksi bitcoiniin?

Esimerkkinä voisi ottaa bitcoinin valtavirtauutisoinnin, jonka mukaan monet tekevät edelleen sijoituspäätöksensä. Jos meillä on omistuksessa yksi bitcoin ja katsomme samaan aikaan uutisista, että bitcoinin hinta on noussut kaksinkertaiseksi parissa kuukaudessa, tulisi meidän käyttää sijoittamiseen käytettävissä olevasta ajastamme 92 % sen ymmärtämiseen, miksi bitcoinin hinta nousi kaksinkertaiseksi parissa kuukaudessa. Tämän jälkeen meidän tulisi käyttää loput 8 % käytettävissä olevasta ajasta sijoituspäätöksen tekemiseen eli päätökseen siitä ostammeko lisää, pidämmekö vai myymmekö. Ihan turha on siis hosua sijoituspäätöksiä tehdessä, jos ei tiedä faktoja nousun taustalla. Faktat tuleekin selvittää, jotta voi toimia johdonmukaisesti.

Parasta tietysti olisi, jos olisimme jo ennakkoon käyttäneet sijoittamiseen käytettävissä olevasta ajastamme 92 % selvittääksemme bitcoinin hinnan nousun tai laskun todennäköisyydet seuraavan parin kuukauden ajalta. Silloin meillä olisi ainakin jonkinlainen hahmotelma siitä miten meidän tulisi toimia, jos bitcoinin hinta nousee tai laskee voimakkaasti, jolloin voisimme tehdä sijoituspäätöksen nopeastikin jäljellä olevan 8 %:n aikana, jos ennusteet voimakkaasta noususta tai laskusta toteutuvat.

Coinmotionin käyttäjänä voit tehdä sijoittaa bitcoiniin sekä neljään muuhun kryptovaluuttaan. Kuvaa klikkaamalla pääset luomaan tilin ja saat alennetut vaihtokulut ensimmäisen kuukauden ajan.

Sijoituspäätösten tekemisen karu todellisuus

Aivan liian usein kuitenkin sijoituspäätökseen tekemiseen käytetään 92 % ajasta ja taustojen ymmärtämiseen puolestaan 8 % nimenomaan tässä järjestyksessä eli ensin tehdään nopea sijoituspäätös uutisen perusteella ja sen jälkeen koetetaan nopeasti ymmärtää, että mitä juuri tuli tehtyä. Ei siis ole mikään ihme, jos sijoituspäätökset ovat monesti hieman sieltä tänne päin, koska oma ajankäytön laadullinen suhde sijoituspäätöstä tehtäessä on vielä kehitysvaiheessa. Tunnen myös itse tästä turhasta reagoinnista syvän piston sydämessäni, koska myönnän tehneeni näitä virheitä useasti ja olen melkein aina myös katunut niitä jälkeenpäin 🙂

Tämä tulee muistaa

Mitä meidän olisi siis syytä tästä muistaa: Aikaan me emme voi vaikuttaa, mutta ajankäyttöömme voimme. Sijoittaminen onkin käytännössä valintoja omasta ajankäytöstäme. Tämän vuoksi meidän tulisikin käyttää aikamme laadukkaasti, tiukasti fokusoiden keskittymisemme ja oikeassa suhteessa tehdessämme sijoituspäätöksiä. Olen kokenut seuraavan mallin toimivaksi.

Jos sinulla on käytettävissä tunti sijoituspäätöksen tekemiseen:

  1. Koeta ensin ymmärtää sijoituskohdetta 55 minuuttia
  2. Sen jälkeen tee sijoituspäätös 5:ssä minuutissa

Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Ja näin ajattelet sijoittamispäätöksentekoa kuin Einstein. Ainakin melkein 🙂

Vaikka sijoittaminen ei mitään ydinfysiikkaa olekaan, niin nämä yksinkertaiset opit eivät takaa sinulle vielä kuin teoreettisia tuottoja markkinoilla. Todellisiin tuottoihin tarvitaan monesti vielä lisää ymmärrystä ja osaamista. Jos alat jo hyvissä ajoin ajattelemaan sijoituspätöksen tekemistä kuten esimerkiksi ydinfyysikko Einstein, niin pystyt ainakin tekemään sijoituspäätöksien tekemisestä loogisesti järkevää. Ja loogisesti järkevähän on yksinkertaista. Ja sellaista sijoittamisen pitää ollakin. Eli vielä tiivistettynä kaikki yhteen sanaa: Yksinkertaista.

Hyvää loppukesää!

Kirjoittaja on Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.

Kirjoittaja Henri Väkeväinen